tiistai 18. joulukuuta 2018

Luukku 18: Joulusukka

Luukusta 18 paljastuu elämäni ensimmäinen villasukka. Vaikka teen paljon käsitöitä, niin en ole aiemmin koskaan tehnyt villasukkaa. Nyt se on korkattu mutta ei ihan perinteiseen tapaan, vaan virkkaamalla. En kyllä ole aivan varma olisiko toinen samanlainen sukka onnistunut, joten hyvä että näitä tarvitaan tässä tapauksessa vain yksi. Katsoin ohjeen suuntaa antavasti ja sovelsin tehdessä. Aika simppelillä mallilla mentiin, kun kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen sukka. Ainakin tuosta tuli sukan näköinen ja mitoitukseltaan se on omaan jalkaan sopiva, joten ihan tyytyväinen olen tästä ensimmäisestä suorituksesta.



En niin kauheasti välitä jouluperinteistä, jotka eivät kuulu suomalaiseen jouluun. Jo useamman joulun on kuitenkin tehnyt mieli toteuttaa joulusukka meidänkin perheeseen. Kun katsoo tarpeeksi jouluelokuvia, joista suurin osa tuotetaan Atlantin toisella puolella, niin kai sieltä alkaa tarttua noita tapoja tänne meillekin.

 

Sukka on pojan huoneessa ja suunnittelin laittavani sinne jouluaatoksi vähän yllätyksiä. Katsotaan mitä keksin ja kuinka joulusukka soveltuu meidän suomalaiseen jouluun.


maanantai 17. joulukuuta 2018

Luukku 17: Lahjat päiväkotiin

Luukusta 17 löytyy meidän tämän vuoden lahjat päiväkotiin. Viime vuonna askarreltiin pojan kanssa piparikranssit päiväkodin tädeille. Tänä vuonna pallottelin montakin eri ajatusta mutta lopulta päätin, että teemme lahjaksi herkkulaatikon. 



Seuraavaksi ongelmana olikin sitten löytää tarkoitukseen sopiva lahjalaatikko. No eihän niitä laatikoita sitten ollutkaan oikein missään ainakaan kohtuu hinnalla. Niinpä päätin lopulta askarrella sellaisen itse. Laatikon jaoin neljään osaan. Seuraavana oli vuorossa laatikon täyttö. Leivottiinkin pojan kanssa pipareita ja niitä laitettiin yhteen lokeroon ja itse tehtyjä karkkeja laitettiin toiseen. Kolmanteen lokeroon ostin lumimanteleita ja neljänteen karkkeja. 



Halusin, että lahja ei ole mitään tavaraa, vaan jotain sellaista joka ilahduttaa mutta ei jää roikkumaan. Ajatuksena oli myös esimerkiksi joulukukan osto mutta koska itse tykkään valkoisista kukista ja jotenkin epäilen, että päiväkodin tädit ja sedät kenties tykkäävät jostain värikkäämmästä, niin koin niiden oston liian vaikeaksi. Niinpä tänä jouluna pysyteltiin tällä itse tehdyllä herkkulinjalla, ensi vuonna sitten ehkä jotain muuta.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Luukku 16: Pipareita

Luukusta 16 paljastuu pipareiden leivontaa. Meidän ekat piparit tehtiin jo marraskuun alussa pojan toiveesta. Itse en näistä herkuista juurikaan välitä mutta pojalleni ja miehelleni ne tuovat selvästi joulun ja piparin tuoksu on myös itselle mieluisa ja jouluinen.



Meillä piparit leivotaan ihan vain valmistaikinasta. Itse en tosiaan näistä jouluherkuista juurikaan välitä ja mielestäni valmistaikinat ovat ihan hyviä tähän touhuun eli mitään upeata piparireseptiä ei tällä kertaa ole tarjolla. Mutta stressittömän tavan tuoda joulun tuoksua ja tunnelmaa sekä kivaa puuhaa lapsille on valmistaikinasta leipominen. Joissain asioissa voi myös oikaista ja meillä tämä valmistaikinan käyttö on yksi niistä tavoista.

 


Pojallani olisi toiveena, että tekisimme tänä vuonna myös piparitalon. Ja kyseessä ei ole mikä tahansa piparitalo, vaan hän haluaisi muumitalon, kun löysi siihen laatikosta sopivat muotit. Olen ihan umpisurkea piparitalojen tekijä ja tuo takuuvarmasti hermojen kiristystä tullessaan eli kaikkea muuta kuin joulumieltä. Olen kerran aikaisemmin siskon kanssa vuosia sitten tehnyt tämän talon ja siinä poltettiin sormia kasausvaiheessa, eikä talo tainnut edes kovin suora olla valmiina. Katsotaan ryhdynkö tähän puuhaan vai yritänkö livistää tästä toiveesta jotenkin.



lauantai 15. joulukuuta 2018

Luukku 15: Terassin jouluasu

Luukusta 15 paljastuu meidän terassin jouluasu. Pienillä jutuilla saadaan tänä vuonna joulun tunnelmaa. Askartelin kävyistä ja kuparilangasta terassille käpyketjuja tuomaan tunnelmaa. Mitä enemmän näitä käpyketjuja on, sen tunnelmallisempaa terassilla on. Näihin meni käpyjä sen verran kiitettävästi, että suunnitelmissa oli ketjuja enemmänkin mutta toteutus oli vähän maltillisempi.



Jouluun kuuluu olennaisena osana myös kynttilälyhdyt ja valosarjat. Sen verran varovainen olen, ettei meillä poltella aitoja kynttilöitä mutta paristot on led kynttilöihin vaihdettu ja ne saavat nyt tuoda tunnelmaa terassille. Myös pieni tuija sai jouluvalot. Tykkäisin laittaa näitä jouluvaloja enemmänkin mutta pistorasiat antavat siihen omat rajoituksena ja ehkä ihan hyvä niin. Poika oli vähän pettynyt, kun en laittanut värikkäitä jouluvaloja mutta joutuu äidin tylsän maun mukaan nyt tyytymään ihan yksivärisiin valoihin.

 

Kranssit ovat myös takuuvarma joulutunnelman tuoja ja istutuspöydältä löytyykin viime vuonna tekemäni kranssi. Olin suunnitellut tänne terassille vielä vähän enemmän kransseja mutta oma aika ei riittänyt niiden tekoon ja valmiina ei löytynyt sellaisia, kun mitä oli mielessä. Mutta havut ja kävyt saavat nyt korvata kranssin puutteet. Vain lumipeite enää puuttuu.



perjantai 14. joulukuuta 2018

Luukku 14: Lastenhuoneen joulutarjoilut

Luukusta 14 paljastuu lastenhuoneeseen tehdyt joulutarjoilut. Jämälangat on taas kaivettu esille ja lastenhuonekin sai jouluisia herkkuja leikkeihin. Kavereille olisi tarjolla kotileikeissä joulutorttuja, pipareita ja dominokeksejä. Koska nämä on herkut on tehty jämälangoista, ei lopputulos ole ihan priimaa mutta eipä tuo ole näyttänyt haittaavan leikeissä.

 

Tarkoituksena oli tehdä pipareihin "sokerikuorrutteet" mutta niiden teko ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, joten parin kokeilukerran jälkeen luovutin. Muutenhan nämä ovat hauskoja pieniä projekteja, sillä nämä valmistuvat nopeasti ja mielikuvitus on vain rajana kun näitä herkkuja suunnittelee. Tosin itsellähän näissä on ollut ideana käyttää vanhoja jämälankoja ja ne ehkä asettavat joitain rajoitteita.



Vähän jäi kaivelemaan, että sydänpiparit jäivät vielä tekemättä. Kunhan kaikki jouluaskareet saadaan tehtyä, voisi pipareita virkkailla vähän lisää. Jos aika käy joulun aikana pitkäksi nämä ovat kyllä tosi kivoja pieniä käsityöprojekteja, joista ainakin meidän poika on tykännyt tosi paljon.


torstai 13. joulukuuta 2018

Luukku 13: Tukholman joulukadut

Luukusta 13 paljastuu Tukholman joulukatu. Me käytiin joulukuun alussa risteilemässä Tukholmassa ja odotukset olivat kovat. Edellisestä kerrasta Tukholmassa oli 14 vuotta, enkä muista koskaan olleeni siellä joulun aikaan. Kaupunki on kaunis ja odotin paljon joulun tunnelmaa.



Olemme olleet muutaman kerran matkalla joulun alla ja kerran koko joulun poissa. Joulu pois Suomesta ei tuntunut joululta ollenkaan ja sitä en enää tahdo uudestaan kokea mutta matka esimerkiksi Kööpenhaminaan oli ihan mieletön. Olin tosi vaikuttunut Tivolista, josta oli tehty upea joulumaa. Tänä vuonna haaveilin uudesta Kööpenhaminan reissusta tai Berliinin reissusta joulutoreineen ja myös muitakin vaihtoehtoja tutkittiin syksyn aikana. Realiteetit pojan jaksamisesta kuitenkin olivat sellaiset, että päädyttiin lopulta pitkän harkinnan jälkeen lähtemään risteilylle Ruotsin Tukholmaan.

 

Kaikki ei ehkä ollut ihan niin auvoista kuin olin toivonut. Merellä oli niin isot aallot, että mies voi pahoin ensimmäisenä yönä ja hauskuus oli kaukana. Onneksi lopulta nukkuminen onnistui häneltä ja sen jälkeen myös itseltä. Ruotsin joulukadut olivat myös vähän pettymys. Tavaratalot näyttivät upeilta ja olivat panostaneet jouluiseen ilmeiseen mutta kaduilla olevissa jouluvaloissa ei palanut valot ollenkaan ja muutenkin koristelu oli todella maltillista. Vanhaan kaupunkiin asti me ei päästy, kun aika alkoi loppua ja pojan jaksaminen oli vähän jo äärirajoilla. Sen verran lähelle päästiin kuitenkin, että siellä niitä valoja näytti olevan. Ne jäivät kuitenkin näkemättä.

 



Mutta tärkeintä kaikessa oli, että poika nautti matkasta suunnattomasti ja jaksoi todella reippaasti koko risteilyn ajan sekä kävellä Tukholman katuja pitkään. Hänen ehdoton lemppari oli Åhlensin tavaratalon legoista tehty jouluikkuna. Sitä käytiin katsomassa ainakin kolme kertaa ja uudelleen olisi vielä pitänyt päästä. Ja vielä kun sisältä löytyi paloauton mallinen piparimuotti oli hänen matkansa kruunattu. Matka oli siis lapsen näkökulmasta oikein onnistunut. Äidin unelmat joulukaduista ei ihan toteutuneet mutta ainakin matkan jälkeen voi todeta, ettei Suomella ja Helsingillä ole mitään hävettävää. Meidän joulukadut ovat upeat ja täällä kyllä nykyään osataan. Ja olihan siellä Tukholmassakin ihan kivoja juttuja, taisi odotukset vain olla vähän turhan korkealla..



 

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Luukku 12: Keittiön joulu

Luukusta 12 paljastuu meidän keittiön jouluinen tunnelma. Keittiön joulutunnelman luonti alkoi kun katsoin syksyllä pojan kanssa Pikku Kakkosta. Siellä askarreltiin erilaisista papereista joulupallon mallisia koristeita. Sovelsin ajatusta ja tein vanhoista kirjan sivuista ja puuhelmistä koristeita huonekuuseen. Huonekuusi on entisen työkaverin peruja, joka oli heittänyt kuusen roskikseen. Kuusi päätyi keittiöömme ja vielä melkein vuosi pelastamisen jälkeen kuusi voi hyvin.

 

Kun pääsin kuusen kanssa vauhtiin, niin pitihän siihen saada vähän lisää tähtiä ja valoja tietenkin. Kuusi on ehkä vähän överi mutta koska meidän keittiö on muuten aika pelkistetty, niin se tuo sinne vähän vastapainoa.




Keittiö kaipasi mielestäni vielä lisää tunnelmaa ja niinpä tein samaisen kirjan sivuista ikkunaan köynnöksen. Eikä yksi köynnös tietenkään riittänyt, niin pitihän sinne tehdä vielä toinenkin. Tein köynnöksiä itseasiassa vielä kolmannenkin mutta se ei lopulta päätynytkään ikkunaan, kun lopputulos ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin. Tällaisilla tunnelmilla tänä vuonna meidän keittiössä.


 
Luukun viisi arvonta on suoritettu ja meidän neljävuotias arpoi voittajaksi nimimerkin -minttu47-. Olen laittanut voittajalle viestiä sähköpostiin, kurkkaathan viestin, niin saan laitettua paketin tulemaan.