keskiviikko 15. elokuuta 2018

Palomies Sami lastenkutsut

Tänä vuonna oli pojan ensimmäisten kaverisynttäreiden aika. Päätettiin pikaisella aikataululla järjestää pojalle kaverisynttärit ennen lomaviikkoa. Pienen (lue suuren) paniikin sain juhlista aikaiseksi, kun aikaa järjestämiseen oli vain viikon verran ja toteutuskin jäi arki-illoille. Joten näiden kestien kanssa mentiin aika kevyesti ja helpolla monessa suhteessa.


Teemaksi suunnittelin aluksi vaikka mitä kivaa ja tyylikästä mutta poika ilmoitti, että hän haluaa Palomies Sami juhlat ja eipä siinä auttanut vastaan laittaa. Niinpä teemaksi valikoitui siis Palomies Sami (joka on ollutkin jo liki vuoden pojan lemppari sarja).

Tarjoilujen suhteen menin äärimmäisen helpolla ja siitä huolimatta sain siitäkin paniikin aikaan. Pilkkomista ja kasaamista oli yllättävän paljon ja aikaa siihen meni niin kauan, että viime metreillä vasta tuli valmista. Ja ihan kaikki ei mennyt maaliin suunnitellusti, vaan matkan varrella joutui välillä soveltamaan. Herkkujen lisäksi yritin laittaa tarjolle myös vähän terveellisempiä vaihtoehtoja.


 

Kakun suhteen ajattelin pääseväni helpolla ja jakaa kaikille jäätelöt kulhoihin. Noh, tästäkin pojalla oli oma mielipiteensä, että kyllä kakku pitää olla. Sovelsin vähän ja suunnittelin pojalle kakun sijaan sitten jäätelökakun. Tällä kakulla en kyllä pääse millään tasolla kehumaan. Ajatuksena oli tehdä paloauto jäätelökakku (niille tiedoksi, jotka eivät tätä tunnista kuvasta..) mutta jäätelö yhditettynä lämpimään kesälauantaihin oli ihan katastrofi. En edes yrittänyt tehdä mitään hienoja koristeluja, vaan sen verran lisäsin koristeita, että paloauto oli edes jollain tasolla tunnistettavissa. Tikasauto saikin tikkaat, vilkut, etuvalot, renkaat ja ikkunan. Tässä vaiheessa koko komeus oli jo sen verran sulaa tavaraa, että nopeasti vain kynttilät päälle ja esille pöytään. Teoriassa tämä oli hyvä ja toimiva idea mutta käytännössä tuli tehtyä onneton väkerrys. Onneksi yleisölle ei tällä kertaa ollut kovin vaativa ja kakku kelpasi ja katosi pian kynttilöiden puhalluksen jälkeen parempiin suihin.



Ohjelmaa en järjestänyt juhlille kovinkaan paljoa mutta erityisen ylpeä olen viime viikon iltojen väkertelystä, kun tein lapsille Palomies (Sami) kuvan, jonne pääsivät poseeraamaan valokuvausta varten. Tämän vanerin maalaukseen ne illat sitten menivätkin ja muu juhlien järjestäminen jäi siksi kovin viime tinkaan. Mutta kun tämän idean keksin, niin pitihän se päästä toteuttamaan.


Valokuvauksen lisäksi olin pojan toiveesta hankkinut juhliin paloauto pinjatan. Se olikin ehdoton menestys juhlissa. Tämä oli vielä sellainen versio, jonka sai rikottua naruja vetämällä ja se osoittautui todella kivaksi vaihtoehdoksi koska näin kaikki lapset saivat osallistua sen rikkomiseen yhdessä. Pinjata kruunasi kyllä juhlan ja oli kaikkien lapsien suosikki sisältöineen.



Palomies Sami juhlat nro 1 siis takana. Vielä olisi samalla teemalla sukulaissynttärit tiedossa. Niitä jouduttiin tosin siirtämään reilusti eteenpäin. Syksymmällä siis tiedossa samalla teemalla vielä toinen kattaus mutta tässä teille tunnelmat juhlien ensimmäisestä versiosta.

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Lastenhuoneen lipastolöytö

Nyt on lastenhuoneen tavarat saatu järjestykseen lipaston vaihdon myötä ja pääsen kuvailemaan teille tätä ihanuutta. Senkki on yli sata vuotta vanha ja tilaan mitoiltaan paremmin sopiva kuin Ikean Malm-lipastot. Senkki on kapeampi, eikä niin syvä mutta säilytystilaa on ainakin toistaiseksi tarpeeksi, kun lipastolla on enemmän korkeutta kuin vanhoilla lipastoilla.

 

Lipaston vaihdon yksi syy oli, että saadaan huoneeseen vähän lisää lattiatilaa. Eihän tämä nyt neliötä radikaalisti suurentanut mutta muutama kymmenen sentti suuntaansa tuli lisää tilaa leikeille. Tämä oli suunnitteilla toteutettavaksi sitten jossain vaiheessa mutta kun juuri oikea lipasto tuli vastaan, lastenhuone päivittyikin nopeammin kuin olin suunnitellutkaan.

 

Vaikka lipasto on hieman pienempi kuin edelliset lipastot olivat, olen ollut siihen todella tyytyväinen. Lokerot, laatikot ja kaapit mahdollistavat paremman järjestyksen kuin aiemmin ja sain kaikki tavarat mahtumaan tähänkin senkkiin, ulkonäöstä nyt tietenkään puhumattakaan. Tykkään vanhoista huonekaluista ja omaan silmään vähän elämää nähneet huonekalut vain miellyttävät enemmän kuin kliiniset valkoiset huonekalut. Tämä oli hyvä löytö, jonka mahdollisti heinäkuu ja laiskat tori.fi sivujen käyttäjät. Oman kokemukseni mukaan tällaiset aarteet häviävät sieltä alta aikayksikön ja nyt ehdin tarttua tilaisuuteen lomakaudella.

lauantai 4. elokuuta 2018

Lastenhuoneen Malm-lipastojen lähtö

Olin ajatellut pitää lastenhuoneen jotakuinkin sellaisenaan kun se on ollut, ainakin toistaiseksi. Toki suunnitteilla oli jossain vaiheessa värien päivitys pojalle mieluisaksi mutta muuten en ollut ajatellut sinne suurempia muutoksia ainakaan ihan vielä. Mutta niinhän siinä kävi, että kun eteen tuli tori.fi sivuilla jotain sellaista mitä oli saatava, niin nopeasti ne suunnitelmat sitten muuttuivat.

 

Lastenhuone on ollut ainut paikka, jossa on sisällä ollut jäljellä Ikean huonekaluja. Malm-lipastot ovat olleet ihan kivat ja neutraalit huonekalut lastenhuoneessa mutta kun vastaan tuli tilaan paremmin mitoiltaan ja tyyliltään sopiva lipasto, en voinut vastustaa kiusausta.

 

Kun saimme uuden lipaston kotiutettua, oli aika miettiä miten päästäisiin eroon vanhoista lipastoista. Ei muuta kuin samaisille tori.fi sivuille lipastot myyntiin ja alle vuorokaudessa lipastot lähtivätkin uuteen kotiin. Tori on kyllä aina yhtä tehokas, sekä löytöjen kanssa ja kun haluaa tavarasta eroon. Vielä olisi pienesti järjesteltävää huoneessa ja sitten pääsenkin kuvaamaan teille uusimman löytöni.

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Uusia näkökulmia

Makkarin remontti alkaa olla jo hyvällä mallilla. Ennen kuin pääsin remontissa kovinkaan pitkälle nappasin kuvat makkarin seinästä, joka on jäänyt aiemmin kokonaan kuvaamatta: Vuoteesta herätessä on ensimmäisenä silmiin osunut opiskelukämppään aikanaan tekemäni taulu. Keräsin kirppareilta vanhoja pitsiliinoja ja ompelin ne paksuun villakankaaseen, jonka pinnoitin kehyksiin.


Taulu on kulkenut siitä asti mukanani ja tänne muuttaessa se siirtyi olohuoneen sijaan makkariin. Taulun lisäksi makkarissa on toinen opiskelujen aikainen työ. Sen olen tehnyt erästä kurssia varten. Materiaalina on kierrätyslangat. Käytin kaikki valkoiset jämälangat tähän teokseen ja yhdistin ne lapsuusajan valokuviin tätini häistä. Kurssin teemana oli toteuttaa muisto kierrätysmateriaaleilla ja tämä oli oma versioni yhdestä itselle mieleenpainuneesta päivästä.

 

Pitsiliinataulu taitaa siirtyä tämän remontin myötä toistaiseksi varastoon. Ihan vielä en malta sitä poiskaan laittaa mutta nyt suunnitelmissa on tälle seinälle jotain muuta. Mutta tulipahan napsittua kuvat todisteeksi siitä mitä on tullut tuijoteltua viimeiset viisi vuotta aamulla herätessä.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kesäaamiainen

Meidän loma tällä viikolla alkoi aamiaisella ulkona. Aloitetaan aamu usein smoothiella mutta nyt bonuksena lisänä oli myös vesimelonia. Tosin tuo meidän poika on ihan umpisurkea syömään aamupalaa, joten hänen kohdallaan kaikki mikä menee alas on plussaa. Muiden aterioiden suhteen ei onneksi tätä ongelmaa ole.

 

On kyllä ilmat suosineet, ei parane valitella. Lomaviikko menikin Pohjanmaalla uidessa ja sukulaisia nähdessä. Viikonlopuksi tultiin kotiin ja tänään olisi tiedossa kaverisynttärit. Nopeasti tämä kesä aina hurahtaa, etenkin lomien suhteen ja ensi viikolla olisikin jälleen paluu töihin. Poika saa lomailla vielä isovanhempiensa kanssa ensi viikon ja sitten hänellekin koittaa arki. Onneksi yksi lomaviikko vielä odottelee meitä elokuussa ja tänään me vielä nautitaan vapaapäivästä.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Ruostetta ja löytöjä

Ekan lomaviikon vietimme pojan kanssa Länsi-Suomessa. Reissuun kuului yksi kirpparikäynti, josta mukaan tarttui tinkauksen jälkeen vanha ja ruosteinen öljykannu. Raskaana ollessani meni yksi vanha mutta ei ruosteinen ölykannu ohi suun oman kuhnailun vuoksi ja se on jäänyt kaivelemaan tähän päivään asti. Nyt päätin, että tilaisuus ei saisi jäädä käyttämättä.



Pojan nähdessä öljykannun totesi hän, että "onpas rämä kastelukannu". Äidin rakkaus ruosteisiin esineisiin ei siis ainakaan vielä ole peritynyt pojalle. Kirppis reissun jälkeen suuntasimme mökillä käymään. Sieltä äitini kiikutti minulle varastosta hetken päästä lähes samanlaisen ruosteisen öljykannun. Nyt sitä ollaan siis kahden ruosteisen öljykannun omistajia.



Kannut pääsivät ainakin toistaiseksi terassille. Tykkään vanhan ja uuden liitosta ja terassi ja ulkotilat eivät kovinkaan vanhoja esineitä sisällä. Nyt saavat ruosteiset kannut tuoda sinne vähän lisää tunnelmaa ja kontrastia uudelle istutuspöydälle.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Puutarha loman jälkeen

Arvaatte varmasti, että hommaa oli rutkasti etupihalla, kun palasin kotiin kahden viikon loman jälkeen. Ensimmäiseksi kaivoin kuitenkin esille letkun ja aloitin kastelun. Samalla nautin suuresti siitä, ettei hommaa tarvinut tehdä kastelukannuilla. Samalla kun laitoin veden tulemaan ja ajoittain siirsin letkun paikkaa puutarhassa, keräsin kirsikoita purkkikaupalla.



Rikkaruohoja puutarhassa riittää edelleen mutta oli ihana palata kotiin kun liljat ja ruusut olivat täydessä kukassa, mansikkapehkot täynnä marjoja ja kirsikkapuu aivan täynnä kirsikoita. Ainoastaan mustikkapensaat tuottivat pettymyksen, sillä sinne ei marjasatoa ole tänä vuonna juurikaan tulossa.

 

Poikien palatessa viikon puolivälissä, keräsivät he mansikat talteen ja mies jatkoi pidempänä vielä kirsikoiden keräystä. Vielä riittäisi kirsikoita mutta niiden keräämiseen tarvittaisiin kyllä jo astetta pidemmät A-tikkaat. Rikkaruohojen keräämiseen taas tarvitaan ehkä astetta innokkaampi puutarhuri.

 

Puutarhassa siis kaikki hyvin ja perinteisesti hommaa riittää. Mutta koska me poistutaan ensi viikoksi pojan kanssa muualle lomailemaan, niin rikkaruhot saavat vielä odottaa.