Halloween kurpitsat

Tänään taitaa olla se ihan virallinen halloween. En ole itse kovinkaan innostunut halloween juhlien viettäjä, sillä se ei ole mielestäni oikein sopinut suomalaiseen kulttuuriin. Lastenohjelmat tuntuvat kuitenkin olevan nykyään täynnä halloween teemaisia jaksoja ja poika on selvästi ollut kiinnostunut halloween jutuista. Hän toivoikin jo jonkin aikaa sitten "naamakurpitsaa" ja äitihän tekee mitä lapsi pyytää. Viime viikolla koversimmekin ulos ison kurpitsalyhdyn.

Halloweenin teemavärit musta ja oranssi eivät ole niitä omia lempparivärejä, joten ulkona olevan kurpitsalyhdyn lisäksi päätin toteuttaa tänä vuonna vähän hillitymmät kurpitsat sisätiloihin. Neuloinkin pöydän somisteeksi kasan kurpitsoja muutamalla eri tekniikalla. Olen erilaisia neulottuja kurpitsoja nähnyt Pinterestissä ja ajatuksenani olikin katsoa niistä mallia. Lopulta laiskuuksissani tein nämä kuitenkin ilman ohjeita ja mahdollisimman simppelisti.

 

 

Neuloin kurptsoja helmineuleella, palmikoilla ja patenttineuleena. Tein eri kokoisia kurpitsoja mutta pienimmässä kurpitsassa oli kymmenen silmukkaa puikolla ja tein neuleet suljettuna neuleena sukkapuikoilla. Tein silmämääräisesti sopivan kokoisen neuleputken, ilman mitään kavennuksia. Päättelin neuleen ja neulalla vedin molemmista päistä neuleen suppuun ja täytin kurpitsat vanulla. Lopuksi virkkasin vielä kurpitsoille kannat. Näiden yhdeksän kurpitsan tekoon meni aikaa noin 1,5 viikkoa, kun iltaisin telkkaria katsellessa neuloin niitä samalla ajan kuluksi.

 
Käytin kurpitsojen tekoon harmaan ja ruskean sävyjä, joita oli jäänyt aikanaan isälleni tekemän kirjoneuleliivistä yli. Sävyt sopivat meidän sisustukseen juuri passelisti. Tämä oli tosi helppo neuleprojekti, johon pysty kyllä ihan kuka vaan. Jos palmikoiden teko ei luonnistuu, voi kurpitsat tehdä vaikka joustinneuleena tai virkkaamalla. Voin tehdä tarkemmatkin ohjeet kurpitsojen tekoon, jos näillä suuntaa antavilla ohjeilla halloween kurpitsojen teko ei onnistu.

Vihreää tehosteena

Olen lähes aina ollut ruskean ystävä. En ole vuosiin pukeutunut mustaan, vaan ruskean eri sävyihin. Myös kotini sisustuksessa on ollut paljon ruskean eri sävyjä. Ruskean sävyt joita käytän ovat vuosien varrella pehmentyneet ja nykyään harmaanruskeat sävyt kuten taupe kuuluvat lempparisävyihin sisustuksessa ja vaatetuksessa. Myös harmaata löytyy kotoani ja vaatteistani nykyään koko ajan enemmän ja enemmän mutta ruskea kulkee harmaan rinnalla.

Pidän paljon myös veden eri sävyistä ja turkoosia on löytynyt aiemmin paljonkin kotoani ja vaatteistani. Nykyään turkoosin ja mintun sävyjä löytyy lähinnä pojan huoneesta ja muualta sisustuksesta se on lähes kokonaan poistunut, vaikka väristä edelleen pidänkin. Tätä nykyä kodin tehostevärinä tuntuu olevan enenemissä määrin vihreä. Vihreää ei jurikaan löydy meiltä maalatuista pinnoista tai tekstiileistä, vaan oikeastaan ainoastaan viherkasveina.

 

Olen aina pitänyt paljon viherkasveista mutta kuten on käynyt ilmi, olen aika onneton kasvien kanssa. Jossain vaiheessa jo vähän luovutin näiden kanssa mutta nyt olen taas innostunut yrittämään (vaikka näistä yhä edelleen osa kuolee pois ennen aikojaan). Olkkarimme saikin taas uuden kasvin tuomaan sinne lisää väriä ja minulle töitä, kun yritän pitää kasvia hengissä. Tykästyin kovasti Aaltomaija nimisen kasvin raidallisiin lehtiin ja nyt vaan taas toivomaan, että muistan kastella tätä tarpeeksi ja toisaalta taas, että en kastelisi liikaa. Näissä ihanissa vihreissä tehosteissa on vielä sekin etu, että ne puhdistavat huoneilmaa. Eihän näitä siis vaan voi olla liikaa.

Etupihan syystunnelmaa

Meidän etupiha on ollut tänä vuonna enemmän rappiolla kuin aiemmpina vuosina. Syynä on oikeastaan se, että meillä saattaa olla tiedossa salaojaputkien uusiminen lähivuosina, mikä tarkoittaisi sitä että etupihaamme kaivettaisiin kokonaan. Juuri kun olemme panostaneet etupihaamme paljon aikaa ja rahaa, tämä ei kuulostanut kauhean hyvälle. Tästä syystä etupihamme on nyt jäänyt vähän vähemmälle huomiolle.

Ryhdistäydyin kuitenkin hetkellisesti etupihan kanssa ja tein pari viikonloppua sitten siellä paljon töitä, jotta saisin pihan syyskuntoon. Muutama tunti ei tietenkään tehnyt ihmeitä ja pihalla riittäisi töitä vielä paljon mutta edes hieman siistimpi ilme oli tervetullut. Hankin pihallemme myös uudet lyhdyt, jotta sain sinne vähän lisää tunnelmaa. Lyhdyissä on myös se hyvä puoli, että remontin sattuessa ne voi kantaa sivuun, toisin kuin kaikkia kasveja.

Lyhtyjen lisäksi lahjaksi saamani valkoiset tulppaanit pääsivät vihdoin etupihan multiin ja toivotaan niille kasvua ensi keväänä. Paljon on pihalla hommaa tosiaan vielä mutta tällä hetkellä priorisoinnissa piha ei ole etusijalla ennen kuin tiedämme tulevasta enemmän. Lähinnä siis ylläpitäviä töitä tiedossa ja uusien kasvien istutus siirtyy eteenpäin. Toivottavasti tiedetään jatkosta pian lisää, että ensi keväänä voisimme jatkaa puutarhan kehitystä tai vaihtoehtoisesti suunnitella mitkä kasvit ja miten yritämme remontilta pelastaa.

Hot&Cold mukit

Me ollaan miehen kanssa siitä outoja, ettei kummatkaan juoda kahvia. Tai meidän mielestä siinä ei tietenkään ole mitään outoa mutta muutaman muun suomalaisen mielestä niin saattaa olla. Mies ei juo kahvin lisäksi myöskään teetä mutta me pojan kanssa juodaan kyllä teetä silloin tällöin. Tästä syystä me ei olla panostettu kovinkaan paljon kahvikuppeihin tai mukeihin, ainakaan toistaiseksi.

 

Meiltä löytyy kyllä iso kasa muumimukeja, kuten varmaan aika monesta suomalaisesta perheestä. Muumimukeja en ole tainnut itse ostaa kovinkaan montaa, vaan olen suurimman osan saanut lahjoiksi. Halusin kuitenkin muumimukien lisäksi jotain neutraalimpaa mukia, jolla saisi vieraille kauniin kattauksen tehtyä ilman muumi teemaa pöydässä. Vaikka muumimukit ovatkin aika suomalaiset ja hauskat mukit, eivät ne ihan joka tilaisuuteen kuitenkaan sovi. Olin alunperin etsiskellyt keraamisia mukeja muumimukien lisäksi mutta sain jonkin aikaa sitten Maku merkiltä Hot&Cold mukeja työn kautta kokeiltavaksi ja tykästyinkin lasisiin mukeihin kovasti.

Hot&Cold lasit ovat kauniin malliset ja sopivan ajattomat ja neutraalit. Mukit tuntuvat hyvältä käsissä ja ovat juuri sopivan kokoiset. Tykästyinkin mukeihin paljon ja nyt löytyy meidänkin keittiöstä jotain muutakin kuin muumimukeja.

Nyt kun näihin kauniiden ja neutraaleiden mukien makuun on päässyt, saattavat ne keraamiset mukitkin meille vielä joskus päätyä mutta siihen asti mennään näillä ihastuttavan ajattomilla Hot&Cold mukeilla.

Korit, joita meille ei pitänyt tulla

Seuraan aktiivisesti Instagramissa reilua 300 sisustuspainoitteista tiliä, luen sisustuslehtiä ja blogeja sekä selailen Pinterestissä mahdollisuuksien mukaan sisustusaiheisia kuvia. Olenkin mielestäni aika aktiivinen sisustustrendien seuraaja.

Moni sisustusasia kun nousee pinnalle saatan innostun niistä helposti mutta siinä vaiheessa, kun niitä alkaa näkyä joka paikassa, kiinnostukseni yleensä vähän lopahtaa. Toinen vaihtoehto on, että en oikein aluksi ymmärrä koko trendiä mutta kun katselen aikani niin minunkin on sitten jo saatava: Näin kävi meriheinäkorien kanssa.

 
Aluksi en ymmärtänyt meriheinäkoreja ollenkaan. Olin varma etteivät sellaiset koskaan löytäisi kotiini. Mutta niin vain tuli sekin päivä eteen, kun meidän kotoakin nyt löytyy kyseiset korit. Korit tulivat vastaan tosi hyvään hintaan ja heti löysin niille monta käyttötarkoitusta: Yhdessä on kaikki voiteet, joita tulee käytettyä päivittäin/viikoittain ja toinen sai sisälleen keskeneräiset käsityöt, kolmas päätyi keittiön uuteen lipastoon ja sai sisälleen kyniä, maaleja, teippejä ja kaikkea askarteluun liittyvää.

 

Tulipahan siis tällä(kin) kertaa hankittua jotain sellaista, jota ei meille koskaan pitänyt tulla. Tähän ikään mennessä olisikin pitänyt jo oppia, kuinka helposti se oma mieli muuttuu.

 

Mökiltä tehty löytö kotiutui

Terveisiä sairastuvalta, syysflunssa tavoitti koko perheen tällä kertaa. Tänään siis tiedossa paljon lepoa ja lötköttelyä.

Nyt onkin hyvä, että makuuhuoneessa unet on taattu, kun vihdoin luovuimme lopullisesti pojan pinnasängystä. Hänellä oli jo hieman vaikeuksia mahtua petiin ja oli jo korkea aika saada tilalle uusi sänky. Pinnasängyn tilalle saimmekin mökiltämme löytyneen vanhan vuoteen, joka kunnostettiin varta vasten pojallemme. Ikää sängyllä on runsaasti, koska se on kuulunut mökin aiemmalle omistajalle ja mökki on ollut sukumme omistuksessakin jo vuosikymmeniä.

Uusi vuode on sopivan pieni, jotta se mahtuu pienehköön makkariimme. Leveyttä sängyllä on vain 60cm mutta se riittää hyvin pojalle. Puusängyssä on upeat kaiverrukset, jotka tuovat sänkyyn omaa tunnelmaansa.

 
Poikamme nukkuu siis edelleen meidän kanssa, vaikka hänellä olisi omassa huoneessaankin sänky. Haluan, että poika tuntee olonsa turvalliseksi ja siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan sitten kuin on itse siihen valmis. Näin me nukumme kaikki parhaiten, kun saamme olla lähekkäin. Meillä tämä on ollut toimiva järjestely.

Esteettsesti tämä ei ehkä kuitenkaan ole kaikkein paras järjestely, kun pitää saada pieneen huoneeseen mahtumaan kolmelle ihmiselle nukkumapaikat. Vähän ahdastahan meillä makkarissa on mutta tärkeintä on tällä hetkellä kaikille hyvä uni.

 

 

 
Makkarimme kaipaisi kyllä muutenkin päivitystä ja lisää toimivuutta mutta tällä hetkellä homma ei oikein ole edennyt, kun pojan sänky vie huoneesta tosiaan sen verran tilaa. Vähän kyllä houkuttaisi uudelleen maalaus täälläkin ja uudet yöpöydät ja kattolamppu ja ja ja.. Ideoita olisi siis runsaasti "vain" toteutusta vaille olisi enää. Onneksi saatiin nyt sänkyasiat kuntoon, muut muutokset tehdään sitten ajallaan.

Uudet lyhdyt

Ostin terassillemme uuden lyhtysetin tälle syksylle. Olen sitä mieltä, että lyhtyjä ei voi koskaan olla liikaa ja siksi niitä ilmestyy joka vuosi meille lisää. Tänä vuonna terassi sai valkoiset tähtilyhdyt. En omasta mielestäni ole mikään suuri tähtien ystävä mutta jotenkin kummassa näitä tähtiä meille ilmestyy.

 
Terassin ruskeat aidat ja varaston mustat seinät kaipaavat kipeästi lisää valoa ja siksi valitsin valkoiset lyhdyt. En ole mustien lyhtyjen ystävä noin muutenkaan ja siksi valitsemani lyhdyt noin yleensäkin ovat aika vaalean sävyisiä.

 

Seuraavaksi olisi sitten vuorossa ne syyskukkien istutukset. Perinteisesti olen taas myöhässä niiden kanssa mutta kai ne ennen pakkasia vielä löytää terassille..toivottavasti.