Ihanat krookukset

Olen parin viikon ajan ihaillut pihalla olevia krookuksia. Ne ovat menestyneet etupihallamme todella hyvin ja niitä alkaa olla jo määrällisestikin aika kivasti. Alkuun rusakko kävi niitä popsimassa mutta laitettuamme aidat mustikoiden ympärille, ovat krookuksetkin saaneet olla sen jälkeen rauhassa ja kukista on päässyt nauttimaan joka kevät.

Parin päivän lumisateiden ja kylmän ilman jälkeen kurkkasin eilen ikkunasta kuinka krookukset jaksavat. Ensimmäisenä näkyi rusakko, joka etsi puutarhasta popsittavaa. Pian sen jälkeen tajusin, että se hiton karvakasa on käynyt syömässä joka ikisen krookuksen pihaltamme. Se on päässyt aidan yli jotenkin ja kaikki kauniit kevään kukat ovat mennyttä. Voin sanoa, että tällä hetkellä potuttaa ihan huolella. Ainut lohtu on, että paras kukinta taisi olla jo takana.

Rusakkoviha on talven ja kevään aikana kasvanut aika massiiviseksi. Krookukset eivät tokikaan ole olleet ainoat napostelun kohteet. Etupihan pensaat ovat tehneet kauppansa sekä taloyhtiön pihalla olevat omenapuut. Kaikki kymmeniä vuosia vanhat omenapuut ovat mennyttä. Pojan kiipeilypuut, kevään kauneimmat kukinnat ja syksyn sato. Krookuksista päästään nauttimaan ensi keväänä mutta tuo omenapuuongelma ei taida olla ihan yhtä nopeasti ratkaistavissa.