Mietin yhtenä iltana miksi joululla on niin suuri merkitys itselle. Lapsuudessa ja pitkälle aikuisuuteen joululla on aina ollut merkittävä osa loppuvuodesta. Silloin perhe on kokoontunut yhteen, ollaan vietetty hetki aikaa yhdessä kaikkien sukulaisten luona ja kaikki on ollut hyvin. Viime vuodet ovat itselle olleet suhteellisen rankat. Läheisten kuolemien ja monen epävarmuuden lisäksi sairaudet ovat varjostaneet elämää omalla, lapsen ja perheen kohdalla. Moni asia on ollut hataralla pohjalla ja jatkuvasti on joutunut elämään vähän varpaillaan. Joulusta on tullut itselle se tukipiste, jolloin kaikki on hyvin. Ei huolia, ei murheita, kaikilla on mukavaa ja huolet voi heittää hetkeksi romukoppaan. Ehkä siksi joulusta on tullut itselle vuosi vuodelta vain tärkeämpi.
Meillä joulukuusi saa olla vielä ja samoin koristeet. Hetki vielä nautitaan joulun tunnelmasta, vaikka työt jo huomenna kutsuvatkin. Jouluahdistuksessa olen jo perinteisesti suunnitellut ensi vuoden joulukortin ja useamman joululahjankin, joten joulu saa ainakin ajatuksen tasolla vielä rutkasti jatkoa.. Poika saa jatkaa lomaa vielä viikon isovanhempien kanssa. Uusi vuosi menee kotona ja sitten on taas aika kerätä voimia ja valmistautua uuteen vuoteen ja uusiin koitoksiin.