torstai 28. huhtikuuta 2016

Olohuoneen kevätilme

Olen yrittänyt rakentaa sisustustamme sillä periaatteella, etten ostaisi enää mitään väliaikaista vaan enemmän aikaa kestäviä ja laadukkaita tuotteita. Siksi olenkin yrittänyt pitää heräteostokset minimissään, jotta mitään turhaa ei tulisi hankittua. Olohuoneemme kaipasi kevään tullen keveämpää ilmettä ja etsiskelin sinne paria keväisempää tyynynliinaa. Löysinkin todella kivat mintun väriset puuvillaiset tyynynliinat edullisesti H&M Homesta. Tilasin tyynynliinat ja samalla sorruin kaikista päätöksistä huolimatta heräteostoksiin.



Ostokset saapuivat viime viikolla ja niiden avulla sainkin olohuoneeseemme kivan keväisen ilmeen. Samalla tein pari kynttilän vaihtoa ja peittojen järjestelyä, jotta sain viimeisteltyä sisustusta. Ei mitään isoja juttuja, pienellä rahalla mielestäni sopivan iso muutos olohuoneessamme. Nyt kun sadetta tuntuu riittävän, olohuoneen raikkaampi ja keväisempi ilme tulee tarpeeseen.

Valitsin tyynyjen kuosiksi aika neutraalin ja aikaa kestävän kuosin. Olen jo aika pitkään tykännyt turkoosin ja mintun väreistä, vaikka muuten sisustus onkin mennyt neutraalimpaan suuntaan. Luotankin siihen, etten ihan heti kyllästy tyynyjen väriinkään.



Harmaiden ilmojen takia valokuvaus on ollut vähän pannassa mutta kunhan ilmat kirkastuvat, otan vielä kuvat noista heräteostoksistakin, jotka molemmat päätyivät meidän keittiöön.

Muskarissa vietetyn aamun jälkeen me taidetaan pysytellä harmaata ilmaa paossa pojan kanssa sisätiloissa ja kulutellaan aikaa vappupalloja puhallellen ja koristeita esiin kaivellen. Se on kohta huhtikuu taputeltu. Uskomatonta mutta kohta ollaan jo kesässä.


sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Sea Life

Me tehtiin eilen extempore reissu Linnanmäen kupeessa olevaan Sea Life:n. Pakattiin eväät mukaan ja lähdettiin aamupäiväretkellä merenalaista maailmaa katsomaan. Poika on alkanut kyselemään paljon ja halusimme tarjota hänelle elämyksen kalojen maailmasta. Ihmeteltävää riittikin rutkasti. Aluksi hän jaksoi olla kiinnostunut kaikesta mutta kierroksen loppu puolella häntä kiinnosti lähinnä karkuun juokseminen.



Olen käynyt Sea Life:ssa aiemmin kerran mutta siitä on aikaa jo vuosia. Sisäänpääsy oli mielestäni kallis (17€ per aikuinen, alle 2v ilmaiseksi). Odotin rahoillani aika paljon vastinetta ja mielestäni paikka ei ollut ihan sisäänpääsylipun arvoinen. Kiva oli käydä mutta taitaa mennä tovi ennen kuin seuraavan kerran käydään visiitillä. Toki näimme mahtavia kaloja ja altaat olivat hienoja mutta koen että jossain muualla rahalle olisi saanut enemmän vastinetta.



Kotimatkalla ajateltiin poiketa auenneessa Linnanmäessä karusellissa mutta se suunnitelma jäi vielä toteuttamatta, kun paikan päällä olikin yksityistilaisuus. Niinpä me lähdettiinkin eväitä mutustellen kotia kohti. Reissu oli sen verran rankka, että poika vetäsikin sellaiset kevyet kolmen tunnin päikkärit kotiin päästyään.



Tänään kävimme pienen tauon jälkeen itse uimassa (ilman kalojen seuraa kylläkin) ja reissu olikin kannattava. Me ollaan pojan kanssa uitu 4kk iästä lähtien, ensin ohjatussa vauvauinnissa ja nyt myöhemmin itsekeen uimahallissa. Kaikki uiminen on selvästi kannattanut sillä tänään meidän poika oppi uimaan itse ilman apua. Toki hänellä oli käsissä uimarenkaat mutta hän itse oppi heittäytymään veteen ja siitä lähti potkien etenemään minne sitten halusikin. Me vanhemmat ollaan hurjan ylpeitä hänestä.

Meillä olikin tällä kertaa tällainen veden täyteinen viikonloppu.

torstai 21. huhtikuuta 2016

Etupihan sipulikukat

Olen kahtena syksynä istutellut kevättä ajatellen sipulikukkia etupihallemme. Rakastan kevättä ja on ihanaa, kun ensimmäiset sipulikukat alkavat kukkia harmaassa keväässä ja ovat ensimmäinen lupaus lämmöstä ja vihreästä kesästä. Ensimmäisenä vuonna istutuin valkoisia krookuksia, vaaleanpunaisia tulppaaneja ja lumikelloja. Krookukset kukkivat ihanasti mutta niiden kiusana on pihan rusakko, joka tykkää popsia niitä. Vaaleanpunaiset tulppaanit olivat tummempia kuin toivoin (odotin ihania hempeän vaaleanpunaisia kukkia mutta ne muuttuivatkin koko ajan tummemmiksi ja tummemmiksi, lähes fuksian värisiksi). Lumikellot lähtivät huonosti alulle mutta toivoin, että ne lisääntyisivät itsestään seuraavaksi vuodeksi.

Viime syksynä ostin lisää valkosia krookuksia ja ajattelin, että nyt niitä ei enää tarvitsisi ostaa lisää. Olen laittanut krookukset samalle alueelle kuin pensasmustikat ja niitä on istutettu lähemmäs sata sipulia. Krookuksen lajikkeena on Prins Claus ja siinä on pieni vivahde violettia, joka mielestäni sopi hyvin pensasmustikoiden kanssa, vaikka en olekaan yhtään violetin värin ystävä. Kevätmessujen jälkeen olen muuttanut mieleni ja taitaa käydä niin, että lisää krookuksia menee rutkasti tilaukseen ensi sykylle. Haluan alueelle lisää kokonaan valkoisia krookuksia ja niiden seuraksi valkoisia helmililjoja. Vaikka syksyllä tuntui sipuleita istuttaessa, että keväällä kukkia nosee runsain mitoin, niin nyt olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei tämä riitä alkuunkaan.



Luin jostain, että rusakot eivät pidä kahvin tuoksusta, joten ensi keväänä taidan ripotella kahvia krookusten ympärille karkoittamaan jänöjussit. Toisena vaihtoehtona on aidata pensasmustikoiden alue mutta sitä varten pitäisi keksiä/löytää kaunis aita, jolla aitauksen saisi toteutettua tyylikkäästi. Voi siis hyvin olla, että kahvi teoria menee kokeiluun, ennen kuin saadaan aitaidea toteutettua. Krookukset maistuivat siis tänäkin vuonna rusakolle, joka kävi popsimassa yhdeltä alueelta kukat kolme kertaa.


Viime syksynä istutin todella paljon valkoisia ja vaaleanpunaisia tulppaanin sipuleita lisää puutarhaani. Olisikohan sipuleita nyt reilut parisataa. Tulppaaneiden sipulit on ripoteltu ympäriinsä etupihallemme. Rusakko oli käynyt maistamassa myös tulppaaneiden lehtiä mutta ilmeisesti maku ei ollut miellyttänyt kun vain pari lehteä oli joutunut maistelun kohteeksi. Samoin kuin krookusten kohdalla, olin viime syksynä varma, että nyt saa tulppaaneiden osto hetkeksi riittää mutta katsotaan muuttuuko mieli, kun ne puhkeavat kukkaan. Tällä hetkellä näyttää, että tulppaaneita kyllä lehtien perusteella on tulossa aika runsaasti ympäri puutarhaa. Olen ostanut vain kerrattuja tulppaaneita, jotka ovat mielestäni mielettömän kauniita. Vielä saa tovin odotella, onko viime syksyn ostot osuneet oikeaan. Erityisesti jännitän tulppaaneiden vaaleanpunaista väriä. Ostin uutta lajiketta (jota en kuollaksenikaan nyt muista, mikä se oli) ja toivon että tämä lajike olisi vuotta aiemmin ostettua lajiketta selvästi vaaleampi. Pidän todella hailakasta vaaleanpunaisen sävystä kukissa mutta en tykkää oikeastaan yhtän pinkin sävystä eli mitä pastellisempi sen parempi. Tosin nyt on alkanut mietityttämään, olisiko sittenkin pitänyt pitäytyä vain valkoisissa tulppaaneissa.



Istutin viime syksynä lisää myös lumikelloja mutta tilanne ei ole yhtään parempi kuin vuotta aiemmin. Vain muutama lumikello on noussut kukkimaan, eikä aiemmin istutetuistakaan tainnut nousta kuin neljä kukkaa (istutin ainakin 20 sipulia ensimmäisenä kesänä). Ilmeisesti etupihan savinen maa ei ole lumikelloille kovin otollinen kasvupaikkaa ja täytynee alkaa miettiä niiden tilalle jotain muita sipulikukkia. Harmi, sillä lempparikukkani krookuksen jälkeen lumikello tulee ehdottomana kakkosena. Näin äkkiseltään on vaikea keksiä sille korvaajaa ainakaan kovin helposti.



sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Vihreä koti

Kevät on tehnyt tehtävänsä ja koska ulos ei ole vielä kovin paljoa voinut kukkia istutella, niin olen tuonut kukkia sisälle. Jo reilu pari viikkoa sitten ostin lähikaupasta kauppareissulla mukaan palmuvehkan. Palmuvehkan pitäisi olla erittäin helppohoitoinen ja kestävä kasvi mutta saa nähdä kuinka kauan se tällaisen kasvintappajan kanssa pärjäilee. Onnistuin nimittäin tappamaan sykyllä ostetun mehikasvinkin liikaan kasteluun. Oli kyllä ihme, että olen onnistunut kastelemaan jotain kasvia liikaa, kun olen onnistunut aikanaan kaktuksenkin tappamaan sillä, etten muistanut kastella sitä riittävän usein..




Tällä viikolla kasviarsenaali lisääntyi vielä kahden kasvin verran. Kuivuutta kestävä kasvi rahapuu lähti mukaan Plantagenista, kun olin siellä katselemassa jo vähän kevätkukkia. Rahapuitakin olen kaksi onnistunut tappamaan elämäni varrella mutta kolmas kerta toden sanoo (tai sitten ei). Tämä versio oli uuden näköinen ja näytti niin kivalle, että se pääsikin mukaan koristamaan vierashuonetta. Ja eikös feng shuin mukaankin rahapuun pitäisi tuoda vaurautta taloon, niin sille olisi kyllä tarvetta..




Plantagenista lähti mukaan myös lankaköynnös, joka on aivan uusi tuttavuus. Siihen en ole aiemmin törmännyt, enkä ainakaan vielä ole onnistunut sellaista saamaan hengiltä. Ihastuin lankaköynnöksen ulkonäköön ja sellainenhan oli sitten ihan pakko saada. Sisustuksessa se sain paikan olohuoneen omenalaatikosta, joka olikin hakenut pääsiäisen jälkeen vähän muotoaan. Taloyhtiön kirjahyllystä löytyi kasvin seuraksi kivan näköisiä vanhoja kirjoja (sisällöstä ei varmuutta) mutta niiden avulla sain luotua kivan kokonaisuuden olohuoneen piristykseksi.




Yritän ryhdistäytyä nyt näiden kasvien hoidossa ja pitää niitä jopa hengissä. Ne tuovat kuitenkin sisustukseen jotain sellaista mitä millään muulla ei sinne saa aikaiseksi.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Kevätmessuilla osa 2

Vielä pieni postaus viime viikonloppuna olleista Kevätmessuista. Pääasiassa viihdyin ja hain tosiaan ideoita OmaPiha messualuella mutta myös Sisusta ja Lähiruoa&Luomu sekä OmaMökki messualueet olivat katsomisen arvoiset. Me maistelimme ystävän kanssa aivan mielettömän hyviä juustoja ja kuolasimme yhdessä ihania leivonnaisia, jotka jätimme kuitenkin suosiolla ostamatta. Ihastelimme kauniita tekstiilejä ja ihmettelimme erilaisia mökkien saunaratkaisuja. Kotona huomasin, että suurin osa messuista meni kierrellessä ja katsellessa ja olin unohtanut kameran laukkuun, josta kaivelin sen vasta siinä vaiheesa kun noin puolet messuista oli kierretty. Monta kuvaamisen arvoista kohdetta jäi siis kuvaamatta.

Olin valinnut etukäteen yhden kohteen, jossa halusin käydä ja se oli Cillas's putiikin messuständi. Olen ollut kiinnostunut heidän ekologisista pesuaineistaan mutta korkean hinnan vuoksi en ole raaskinut niitä tilata nettikaupasta, johon vielä lisätään toimituskulut päälle. Nyt hyödynsin heidän messutarjouksensa ja ostin TISKI greippi-appelsiini -käsitiskiaineen ja SIISTI sitruuna-rosmariini -ylespesuaineen kotiini. Ajatuksenani oli, että käytän heidän myrkyttömiä tuotteitaan pojan astioiden ja ruokapaikan pesuun. Pojan astiat pesen käytännön syistä käsin (astioita vain muutama ja niitä käytetään viisi kertaa päivässä). Haluan, että astianpesuaine on turvallista ja myrkytöntä, jos siitä sattuisi jäämään jäämiä astiaan. Myös hänen paikkansa on ruokailun jälkeen aina sotkussa ja sama toive myrkyttömyydestä on puhdistusaineella jolla pestään paikka jossa syödään.



Tuotteet ovat olleet käytössä nyt vajaan viikon ja olen kyllä tykännyt älyttömästi. Tuoksu on molemmissa pesuaineissa todella hyvä mutta ei liian voimakas ja puhdasta tulee helposti. Sanoisin, että näiden pesuaineiden ainut huono puoli on korkea hinta ja nyt toivon, että molemmat olisivat mahdollisimman riittoisia mutta sen aika sitten näyttää. Plussana näissä pesuaineissa on kaunis ulkonäkö. Tuotteet ovat käytössä päivittäin, niin on kiva, ettei niitä tarvitse piilotella kaappeihin.



Hyödyllisten pesuaineiden lisäksi haksahdin johonkin myös vähän vähemmän hyödylliseen ostokseen ja mukaani lähti kaunis metallilangasta tehty lyhty. Tämän ostoon ei löytynyt muuta perustelua kuin kaunis ulkonäkö ja taisivatkin ne kukat jäädä sen vuoksi ostamatta, että olin laittanut rahat jo toisenlaiseen ihanuuteen. Mutta tässä Kevätmessut tältä erää, ensi vuonna sitten uudet kuviot.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kevätmessuilla

Sain viikonloppuna aikaa uppotua omiin harrastuksiin, kun pääsin ystävän kanssa käymään Messukeskuksessa järjestettäville Kevätmessuille. Viime vuonna kävimme messuilla yhdessä miehen ja pojan kanssa ja etsinnässä oli muun muassa takapihallemme katos, joka messuilta löytyikin. Tänä vuonna tulin messuille tosiaan kaverin kanssa ja mitään sen suurempaa missiota käynnille ei ollut, vaan olin enemmänkin ideoita hakemassa ja kevätfiilikseen pääsemässä.

Ihana kukkaloisto vei kyllä juuri oikeaan tunnelmaan OmaPiha messualueella ja nautin kaikista kauniista leikkokukista, joita oli hyvään hintaan messutarjouksessa. Mutta kuten vuotta aikaisemminkin, messujen alussa päätin ostaa ison tulppaanikimpun kotiin lähtiessä ja lopussa iskikin piheys ja ihanat tulppaanit jäivät ostamatta. Kieltämättä kotona taas kadutti, kun ihana kukkaloisto jäi Messukeskukseen ja yhtään kukkaa ei tarttunut mukaan.



Kevätmessuilla on viidet messut yhtäaikaa mutta itse nopean vilkaisun perusteella skippasin OmaKoti messut kokonaan, jotka oli selvästi tarkoitettu enemmän omakotitalossa asuville tai sellaisen rakentamista/remontoimista suunnitteleville. Keskityinkin enemmän Kevätmessujen muihin messualueisiin, joista eniten olin kiinnostunut OmaPiha messuista. Sieltä sainkin ideoita omalle pihalle ja vastaan tuli muun muassa useampikin erilainen vaihtoehto kuormalava istututspöydästä, jota olen tovin suunnitellut takapihallemme. Fiilistelin myös erilaisia ihania kasvihuoneita, vaikka sellainen ei meidän pihalle missään nimessä mahtuisi.



Kaikkein eniten messuilta jäi kuitenkin mieleen Blogikylä. Sanna Raskun Kukkala oli aivan huikean ihana. Olin ihan myyty kauniista esillepanosta ja ihanasta harmoniasta, joka näkyi hänen tekemässään sisustuksessa ja stailauksessa. Olen omaan puutarhaani istuttanut valkoisia ja vaaleanpunaisia kukkia mutta tämän kokonaisuuden nähtyäni alkoi jo vähän kaduttamaan, miksi en ole pitäytynyt vain valkoisissa kukissa. Aivan ihana harmonia. Lisää Sanna Raskun messukokonaisuudesta voitte käydä lukemassa hänen blogistaan täältä. Mielettömän taitava nainen.




Vaikka suurimmat fiilistelyt tein tosiaan OmaPiha messualueella ei sieltä kuitenkaan lähtenyt muuta mukaan kuin valtava kasa uusia ideoita. Tein messuilla muutaman ostoksenkin mutta ne tein Sisusta messualueelta. Niistä kuitenkin myöhemmin sillä pikkumies heräsi juuri päiväunilta. Me taidetaan nyt suunnata molempien miesten kanssa ulos ja aloitetaan takapihan kevätkuntoon laittoon.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Nimpparit

Vietimme tällä viikolla pojan nimppareita pienimuotoisesti kakun ja kahvien merkeissä. Vieraina meillä oli lähinnä lähellä asuvat sukulaiset. Mitään kovin hienoa ei ollut tarkoitus järjestää ja teinkin parina iltana itse marenkia ja nimppari päivänä kokosin oman pavlova version katsomatta mitään ohjeita. Teoriassa kakku toimi mutta ehkä olisi kannattanut vilkaista jostain ohjettakin, niin kakku olisi pysynyt kenties paremmin kasassa. Kerman ja rahkan suhde ei mennyt ihan putkeen ja saatiin melkoisen valuva yksilö aikaiseksi. Mutta maku onnistui mielestäni mainiosti. Täytin pavlovan viinirypälellä, kiivillä, persikoilla ja pienesti mukana oli myös banaania (sen olisi ehkä saanut jättää pois). Marenkia tein kolmena iltana ja vain yhdestä tuli pikkaisen rumemman näköinen versio, jonka piilotin sitten kakun sisään. Täytyy kokeilla uudemmakin kerran tätä mutta ensi kerralla taidan kyllä vilkaista jostain reseptiäkin avuksi..




Lahjoja emme sen suuremmin odottaneet mutta kiva yllätys oli kun poika sai toisen kummisetänsä vanhan junaradan, johon oli ostettu uusi veturi. Kyllä oli mieluisa lahja ja sillä on leikitty nyt sen jälkeen joka päivä. Junat ovat muutenkin hänen mieleen ja nyt erityisen kovasti kun on oma junarata jolla peuhata. Tosin näitä pattereilla toimivia vetureita (joita oli mukana kaksi) saa äiti ja isä etsiä äänen perusteella nyt ympäri asuntoa, kun ne aina leikin yhteydessä karkaavat pyörimään mihin sattuu.


Tuli aika synkät ja epätarkat kuvat huonosta valaistuksesta johtuen ja kamera (tai siis sen käyttäjä) ei ole ihan paras mahdollinen. Mutta toivottavasti kuvista edes vähän saisi selvää.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Lastenhuoneeseen lelulaatikoita

Noin puoli vuotta sitten tilasin mieheni isältä pojan huoneeseen vanerisen lelulaatikon renkailla ja talon mallisen hyllyn. Olin katsellut molempia myynnistä mutta hinnat olivat aika huikeita, joten en raaskinut lähteä tilailemaan niitä. On ilo omistaa osaava appi, jolta uskaltaa pyytää ajoittain vähän apua. Hän tekikin mittojen mukaan sekä lelulaatikon, että talohyllyn nopealla aikataululla, mutta maalimestarilla onkin sitten kestänyt vähän kauemmin tarttua pensseliin ja viimesitellä apen työt.



Olen super tyytyväinen uudesta lelulaatikosta. Uskon laatikon olevan tarpeellinen pitkään ja sitten kun siinä ei tarvitse säilytellä enää leluja, löytyy sille taatusti käyttöä muussa säilytyksessä. Mietin väri- ja kuviointivaihtoehtoja jonkin verran mutta päädyin lopulta aika neutraaliin väriin ja kuvioon. Lelulaatikko on pyörinyt aika paljon myös olohuoneessa ja haluan sen sopivan sielläkin sisustukseen. Tällä hetkellä laatikossa on pääasiassa pojan kirjoja. Hänen on helppo valita laatikosta mieluisa kirja ja rauhoittua ajoittain ihan itsekseenkin niitä lukemaan. Vaikka poikani onkin todella vilkas, niin kirjoja hän jaksaa "lukea" ihan yksin ja toki myös yhdessä ihan päivittäin.



Talohyllyyn ihastuin hakiessani lastenhuoneeseen ideoita Instagramissa. Erilaisia variaatioita löytyi paljon ja kaikki näyttivät todella kivoille. Tämä on kuitenkin sellainen hylly, ettei sen tarve ole ehkä kovinkaan pitkäikäinen ja siksi en halunnut maksaa siitä suuria summia. Alunperin ajattelin maalata hyllyn sisältä eriväriseksi kuin ulkopuolelta mutta koska se tulee pojan huoneessa värikästä raitaseinää vasten, oli kokonaan valkoinen hylly kuitenkin mielestäni raikkain vaihtoehto. Ja jos mieli muuttuu, niin eikun suti vaan uudelleen heilumaan.




Kauan meni, että jaksoin urakan tehdä mutta yhden viikonlopun aikanahan tuon sain lopulta valmiiksi. Laatikon maalaus ei ole tehty millin tarkasti ja se kyllä näkyy mutta koska käytin remontista yli jääneitä maaleja olivat nekin jo parhaat päivänsä nähneet (siitä remontistakin kun on jo kolme vuotta), niin en jaksanut olla niin tarkka. Poika tuskin maalauksista valittaa ja itse olen ihan riittävän tyytyväinen laatikkoon.
Jaahas, millaisenkohan projektin sitä seuraavaksi suunnittelisi..