Syksyisiä terveisiä

Syksy mennä huristaa hurjaa vauhtia. Työ ja kotielämä pitää kiireisenä ja viime viikonloppuna iski perinteisesti joulupaniikki. Olen aloittanut jo kesällä jouluun valmistautumisen mutta siitä huolimatta tämä paniikki iskee aina ennemmin tai myöhemmin. Mutta koska tässä välissä olisi vielä yksi kurpitsajuhla juhlittavana, niin jouluvalmistelut eivät vielä varsinaisesti näy meillä. Tai noh, olla me jo moneen kertaan juotu glögejä ja joululaulut raikaa mutta mutta muuten pitäydytään vielä syyskoristeissa ja kurpitsajuhlan tunnelmissa ainakin sisustuksessa. Vaahteranlehdistä tehty kranssi koristaa ainakin toistaiseksi ovea. Viikon päästä on lupa sitten laittaa ne jouluvalot. Halloween on itselle aina se rajapyykki, kun joulu saa jo näkyä myös ulkoisesti.

Terassin syksy

Sateinen viikonloppu takana. Mukaan on mahtunut harrastuksia, talkoita, leffoja ja lepoa. Tänään on jännät paikat kun tuo meidän poika lähtee elämänsä ensimmäiseen jalkapalloturnaukseen. Itse en mahtunut kyytiin mukaan, joten joudun jännäämään täältä kotoa käsin kuinka pelit menevät.

Laitettiin jokin aika sitten pojan kanssa meidän terassikin syyskuntoon. Pojan toiveena oli saada perinteisesti koverrettu kurpitsa. Tänä vuonna hän suunnitteli kurpitsan itse ja toteutuksen teki äiti. Poika oli erittäin tarkka siitä, että kurpitsasta tuli juuri sellainen kuin hän halusi. Äidin ehdotukset eivät kelvanneet, vaan hänellä oli selkeä visio millainen lopputuloksesta pitäisi tulla. 

Koverrettu kurpitsa koristaa muutaman muun kurpitsan kanssa nyt vielä viikon verran terassia. Keskiviikkona taitaa virallisesti olla se halloween ja lauantaina vietetään pyhäinpäivää. Sen jälkeen meidän perheellä alkaa joulun odotus. Tosin täytyy tunnustaa, että katsottiin pojan kanssa jo tänä viikonloppuna ensimmäinen jouluelokuva. Olen yrittänyt pitää pyhäinpäivää rajana, jotta tämä jouluhomma ei lähtisi ihan lapasesta. Toki lahjoja olen jo hankkinut ennen tuota rajaa ja niin tänäkin vuonna. Mutta nyt mennään vielä viikko syksyisissä kurpitsafiiliksissä. 

Matti Myöhäisen sadonkorjuu

Meillä oli viime viikonloppuna porkkanoiden nostotalkoot. Ollaan noston kanssa myöhässä mutta niin oltiin istutuksenkin kanssa. Poika ilmoitti keväällä, että me muuten istutetaan porkkanoita. Meillä ei miehen kanssa kummallakaan ole kokemusta porkkanoiden istuttamisesta ja myöhästyttiinkin niiden istuttamisen kanssa. Porkkanat eivät ehtineet kovin suuriksi kasvaa mutta ehkä se ei ollut nyt tarkoituskaan. Pojalle jäi hyvä mieli ja ne pikkuiset porkkanat maistuivat tietenkin paljon paremmalle kuin kaupan porkkanat, kun oli ihan itse ne kasvattanut. Josko ensi vuonna sitten onnistuttaisiin vaikka vähän paremmin, kun ollaan yhtä kokemusta rikkaampia.

Kurpitsoja ja syksyn tunnelmaa

Kurpitsajuhlan aika lähestyy ja kaivelinkin viime vuonna neulomani kurpitsat esille. Syksyllä työkavereilta saadusta kimpusta kuivattu kukka pääsi osaksi tätä kokonaisuutta, samoin kuin roskikselta pelastetut hopeamaljat. Isovanhempieni hopeamaljat olivat tosiaan menossa roskikseen mutta onneksi äitini pelasti ne sieltä ja toi minulle. Maljat ovat odottaneet kiillotusta jo aika tovin mutta sopivat mielestäni tähän kokonaisuuteen juuri tuollaisinaan.

 

Katselin Pinterestistä halloween teemaisia kuvia ja vitsit miten paljon ideoita siellä onkaan. Toteutusaste taitaa vaan tänäkin vuonna olla täällä meillä aika alhainen. Ostettiin viikolla kurpitsa ja lupasin pojalle, että kaiverretaan se mutta muuta ei ole ainakaan vielä suunnitelmissa. Aikahan tässä alkaa käydä jo vähiin, kun keskiviikkonahan tuo varsinainen juhla taitaa olla. Pojalla olisi perjantaina päiväkodissa naamiaiset ja sekin on vielä arvoitus mitä sinne laitetaan. Ideoita kyllä on ollut mutta mikään ei ole oikein päässyt toteutukseen. 

 

Tänään olisi siis tarkoitus lähteä etsimään löytyykö pojalle pukua vai täytyykö tässä vielä kehitellä itse joku puku viikon aikana. Meillä kaikki kauhujutut ovat aika vahvassa nousussa ja voi olla, että tästä halloweenista tulee tulevaisuudessa vielä isompikin juttu. Vielä mennään toistaiseksi kuitenkin vähän kevyemmin.

Syksyä terassille

Tänä vuonna olin poikkeuksellisesti jo melko aikaisessa syysistutusten kanssa. Istuttelin kukkia jo reilu kuukausi sitten ja aloittelin terassin syyskuntoon laittoa. Tosin terassilla on edelleen esimerkiksi orvokkeja, jotka aloittivat uuden kukinnon pätkäistyäni niistä osan pois. Kesäkukat ja syyskukat saavatkin vielä ainakin hetken yhdessä ilahduttaa terassilla.

Eilen jatkoimme talveen valmistautumista ja laitoimme sohvan talviteloille ja siivottiin lisää terassia. Vielä olisi puuhasteltavaa mutta iso osa työstä ollaan jo onneksi saatu tehtyä.

 

Toki terassilla riittää vielä laitettavaa. Taidetaan tehdä pojan kanssa lähiaikoina metsäretki. Nyt kun tuulee näin paljon metsästä löytyy varmasti irronneita havuja, joilla saataisiin peitettyä termoruukuissa olevat kasvit. Josko saisin sen avulla osan kasveista selviämään ensi talvesta. Havut tuovat myös mielestäni ihanan talvista tunnelmaa terassille.

Omppuhilloa

Hip hei mä purkitin juuri viimeiset omenahillot. Ihan itse tein melkein kolme annosta ja nyt jääkaappi pursuaa hilloa. Tätä on suunniteltu jo useampi vuosi mutta toteutus ottikin sitten vähän enemmän aikaa. Pari vuotta sitten en saanut aikaiseksi ja viime vuonna omput jäi tulematta mutta tänä vuonna teinkin sitten hilloa ihan urakalla.

Omput on meidän taloyhtiön puista kerätty. Meillä on ihana puistomainen piha ja omppuja riittää ihan kaikille halukkaille. Omppuhillon lisäksi tehtiin elo-syyskuun aikana useampia kertoja myös kaura-omena paistosta. Sitä ollaan tehty tosin useampana muunakin vuonna mutta tänä vuonna tuli tehtyä sen lisäksi hilloa ekaa kertaa ikinä. Olen kyllä aika ylpeä tästä suorituksesta.

 

Kukkasipuleita

Pitkä viikonloppu kului maalla pojan kanssa, miehen ollessa töissä. Lauantaina hyvästeltiin paappa haikeissa tunnelmissa. Neljä päivää hurahti sukulaisten kanssa nopeasti.

Edellisenä viikonloppuna touhuttiin kotosalla ja saatiin jopa jotain aikaiseksi. Viime syksynä lumikellojen istutus unohtui, joten tänä vuonna en halunnut jättää niiden istuttamista väliin. Olen tosin istuttanut lumikelloja ennenkin samaan kohtaan huonolla mestyksellä. Kahtena edellisenä keväänä on muutamia lumikelloja yllättäen ilmestynyt etupihan kirsikkapuiden alle, joten uudella innolla päätin yrittää istuttamispuuhia.

Viime lauantaina päätettiin pojan kanssa ryhtyä hommiin ja istutettiin ehkä noin 25-30 lumikellon sipulia kirsikkapuiden alle. Istutettiin sipulit niin, että 5-7 sipulia laitettiin aina yhteen kuoppaan. Ajatuksena olisi, että istutetut sipulit nousisivat pieninä ryppäinä ensi keväänä puiden alle. Täytyy toivoa, että edes osa sipuleista nousee pintaan, sillä aiemmin istutetuista lumikellojen sipuleista suurin osa on tosiaan jäänyt kukkimatta.

 

Meidän etupiha on ollut ihan surkealla hoidolla tänä vuonna. Odotellaan nimittäin yhä tietoa tulevasta salaojarempasta. Motivaatio ei ole ollut kovin korkealla ylläpitää pihaa, kun ensi vuonna se voi olla entinen piha. Mutta koska tässä vaiheessa olen jo vähän kyllästynyt odottamaan lisätietoja ja piha on ollut jo niin pitkään ilman kunnon hoitoa, olen tulevasta rempasta huolimatta aloitellut pihan kunnostamista. Nämä kukkasipulien istuttamiset olivat osa tätä projektia.

Aurinkoisia syksyn värejä

Ihastuttavan ja lämpimän kesän jälkeen, lämpöä on riittänyt mukavasti vielä elokuullekin. Sääennusteet lupailevat lämmintä ja aurinkoista alkua myös tälle syyskuun ekalle viikolle. Elokuun puolella ihanat aurinkokukkapellot täyttyivät kukilla ja sain houkuteltua miehen tuomaan työmatkan varrelta muutaman kukan meidänkin iloksi. En muistanutkaan kuinka kestäviä kukkia auringonkukat ovatkaan. Kukat ilahduttivät lähes kahden viikon ajan olkkarissa.

 

Olohuonetta kuvaillessa kuvailin myös meillä useita vuosia kirjahyllynä toiminutta Boknäsin kirjakarusellia. Se jää usein kuvista pois, sillä haaveilen vähän avarammasta olohuoneesta ja pölyttömämmästä vaihtoehdosta kirjojen säilyttämiseen. Vaikka olen tykännyt hyllysä paljon ja kirjoistani en suostu luopumaan, on hyllyn siivoaminen alkanut rassaamaan. Lisäksi hylly on sen verran korkea, että se tuntuu tukkivan olohuoneen.

 

Olen suunnitellut hyllystä luopumista jo tovin ja etsinyt kirjoille uutta säilytyspaikkaa. Sopivaa uutta lipastoa tai hyllyä ei ole tullut vastaan mutta hyllyä etsiessä tein kyllä lipastolöydön pojan huoneeseen. Uuden lipaston lisäksi olen kyllä pyöritellyt muitakin vaihoehtoja kirjojen säilyttämiselle. Katsotaan millaiseen ratkaisuun päädyn ja löytyykö kirjakarusellille uutta kotia tämän syksyn aikan.

Talvi saapui terassille

Viikonloppuna me pakattiin kesä lopullisesti pakettiin, kun terassin sohva ja katos laitettiin talviteloille. Samalla vähän järjestelin terassia ja harmittelin, että se on niin kovin ankea ilman kalusteita ja kauden kukkia. Tekisi kovasti mieli ostella sinne vielä muutama kanerva, vaikka niin olin jo päättänyt etten tänä vuonna tuhlaa kukkiin enää yhtään enempää rahaa.

Ankeutta karkoittamaan ja terassin kodikkuutta (voiko ulkotilasta puhua kodikkaana??) lisäämään keräsin pihaltamme vaahteralehtikimpun koristamaan takapihan pöytää. Myös metsäretkeltä mukaan tarttui pari kuusen taimea tuomaan vihreyttä terassille. Muutama lehtikuusen käpyinen oksa löytyi leikkipuiston vierestä maasta ja myös ne pääsivät takapihan pöydälle koristeeksi. Luovalla ajattelulla myös luonnon antimista saa aluksi ainakin vähän helpotusta kukkatuskaan ja tunnelmaa takapihalle. 

Eilen kiersimme pojan kanssa metsän kautta leikkipuistoon ja keräilimme matkalta vähän käpyjä ja muita luonnon antimia. Josko niistä vielä keksisi vähän jotain kivaa vielä tunnelmaa luomaan. Vielä on vähän hukassa kyllä ajatus mitä niistä voisi tehdä mutta jahka päästään taas normaaliin unirytmiin (toivottavasti pian) ja saan riittävästi unta, niin josko sen jälkeen saisin jotain ideoita.

Parhaiten tunnelmaa terassille saa kuitenkin sytyttämällä kynttilät. Lyhtyjä meidän terassilla on vielä ihan liian vähän mutta kyllä näilläkin jo saa vähän lämmintä tunnelmaa takapihalle.

Syksyisiä tunnelmia

Syksy on saapunut ja se näkyy nyt myös meidän pihassa. Viimeiset mansikat syötiin eilen ja pakkasyön jälkeen mansikat näyttävät juuri siltä että oli viimeinen hetki syödä syksyinen sato pois. Viikonlopun myrsky oli tuonut meidänkin takapihallemme runsaasti lehtiä ja oksia ja lehdet ovat alkaneet vaihtaa väriä myös takapihan köynnöksessä ja etupihan mustikkapensaissa.

Olen aina hieman hidas laittamaan noita syyskukkia kun autottomana niiden haku on hieman hankalaa. Vieläkin meiltä puuttuu edestä muutama kukka, kun etupihalla kesäkukat kukkivat muutamassa ruukussa syksyn ensimmäisistä pakkasista huolimatta vielä kauniisti mutta suurin osa kanervista ja muista syyskukista on kuitenkin istutettu. Pikkuveli antoi kyydin kukkien hakureissulle reilu viikko sitten ja ne kulahtaneet kesäkukat saivat väistyä syksyisten kukkien tieltä. Tosi kivalle näyttääkin kun saatiin uutta ilmettä etu- ja takapihalle, eikä yhtään liian aikaisin.

Takapihalla katos on vielä paikallaan mutta taitaa olla kohta aikaa purkaa se ja laittaa varastoon. Syksy on ollut niin kaunis, ettemme ole raaskineet aiemmin vielä laittaa sitä pois. Ihanat säät ovat suosineet ja me ollaan pojan kanssa nautittu. Tosin nyt ollaan molemmat flunssaisina kotona mutta koska aurinko paistaa niin kauniisti taidetaan kohta suunnata ulos happihyppelylle.