sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Myrskylyhtyjä

Kirppiskierroksella vastaani tuli eräällä kirppiksellä myrskylyhty. Hintaa oli 10 euroa ja kunto kehno. Toki saattoi olla kyseessä aika vanhakin lyhty mutta mielestäni hinta tuntui melko korkealta. Seuraavan kerran Prismassa käydessäni vastaan tuli myrskylyhty, joka oli puoleen hintaan ja lopullinen hinta alennusten jälkeen oli ehkä neljän euron tietämillä. En voinut vastustaa lyhtyä, vaan se lähti mukaani. Seuraavalla käynnillä kävin vielä hakemassa toisenkin myrskylyhdyn mukaani.



Molemmat lyhdyt päätyivät ainakin toistaiseksi takapihamme terassille. Mitään järki perustetta en kyllä näiden lyhtyjen hankinnalle voi antaa. Tällä kertaa oli kyseessä täysin heräteostokset ja vieläpä molemmissa tapauksissa. Halpa hinta houkutteli. Toki olin myrskylyhtyjä ihallut monissa blogeissa mutta omalle pihalle vastaavien ostoa en ollut harkinnut. Kirpparikierroksen jälkeen jäi lyhty takaraivoon kummttelemaan ja kun vastaan tuli edullinen en voinut sitä/niitä vastustaa. Kevät ja terassin "sisustaminen" tässä pyörivät koko ajan enemmän ja enemmän mielessä ja ehkä siksi sorruin näihin.





Mutta eipä ole tämä heräteostos vielä kaduttanut, sen verran kivalta näyttävät. Katsotaan miten on tuon käytön kanssa. Onneksi on mies, joka on ollut partiossa. Ehkä hänen kanssaan saamme lyhdyt joskus vielä toimintakuntoon tai sitten jäävät vain koristukseksi. Nyt lyhdyt ovat toki aika ankealla terassilla mutta silmissä siintää jo kesä ja vihreän keitaan tunnelma (jonka saavuttamiseen taitaa kyllä tovi jos toinenkin vielä mennä) mutta siellä nuo lyhdyt näyttävät taatusi upeilta.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kirpparikierros

Kävimme pari viikkoa sitten äitini kanssa katsastamassa keskustan kirppareita kirppiskierroksella. Tarjontaa oli ihan kivasti mutta hintataso oli mielestäni kyllä paikoittain hurjan korkea. Katselin samalla nimittäin pojalleni vaatteita mutta ne jäivät kyllä ostamatta. Esimerkiksi Prisman oman merkin käytetystä hupparista pyydettiin 19 euroa ja uutena sen saa alle 25 eurolla, niin hinta tuntuu mielestäni aika huikean korkealta. Käytetyistä vaatteista itse en pyydä muutamaa euroa enempää ja en ole niistä myöskään valmis maksamaan yli kymmentä euroa.



Olen aika huono katsomaan vaatteita kirppiksiltä mutta lastenvaatteita osaan bongata. Äitini on ihan mestari bongaamaan kaikki kauniit astiat ja lasiesineet, jotka itseltä menee aina ihan ohi. Itse etsin vanhoja ja hauskoja esineitä ja kaikkea kaunista kodin sisustustarviketta. Tällä kertaa etsinöissä oli myös palapelit ja pelit pojalle mutta huonolla menestyksellä. Yksi lasten dvd löytyi hänelle ja yksi dvd löytyi itselle. Omassa dvd:ssä oli vielä muovitkin päällä eli ihan priimaa tavaraa. Maksoin kahdesta dvd:stä yhteensä 3 euroa, joten ne olivat kyllä kohtuullisen huokeat ja tein mielestäni hyvät kaupat.
























Mukaan tarttui yksi vanha pullo mutta ehdottomasti paras kirppislöytö oli vanha nahkainen salkku,
joka löytyi heti ensimmäisestä kirppikseltä. Hintaa oli 12 euroa ja kovin kauaa en asiaa miettinyt, kun salkku lähti mukaan. Nahkasalkku on niin hyvässä kunnossa, että sitä voisi varmaan käyttää ihan laukkuna mutta suunnittelin sille kuitenkin toisenlaista käyttöä. Salkku saanee jossain välissä kaikki tärkeät paperit sisälleen ja pääsee sisustuskäyttöön. Nyt salkku pyörii ympäri olohuonetta ja menee varmaan tovi ennen kuin jaksan aloittaa tuota kahden laatikon "tärkeät" paperit kaaosta läpi. Ajatuksena olisi saada kahden laatikon sisältö mahtumaan tuohon laukkuun ja heittää kaikki epäolennainen pois. Mutta tuo papereiden läpi käynti vaatii kyllä vielä henkistä valmistautumista ennen hommaan ryhtymistä (tosin sitä valmistautumista on tässä jo tovi tehty..) Mutta nyt olisi syy ryhtyä toimeen, kun papereille löytyy näin kaunis säilytyspaikka.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Paita, josta tulikin tyyny

Vuosia sitten luin Kalastajan vaimon blogia ja siellä oli neuvottu hauska ja simppeli neulepaidan ohje, jossa käytettiin suoraa palaa neuleen tekemiseen ilman sen suurempia kavennuksia ja levennyksiä. Silloin ajattelin tehdä paidasta oman versioni ja tein neuleen alpakasta ja arvioin silmukoiden määrän päästäni. Sain jopa paidan kaikki osat tehtyä mutta silmukkamärän arvio päästä oli kyllä mennyt pahasti pieleen. Aloitin paidan kasaamisen mutta en koskaan tehnyt sitä loppuun asti ja syynä oli se, että paita oli kertakaikkiaan vaan liian pieni, eikä ollenkaan sellainen ihana iso ja rento kuten blogissa (joskus kannattaisi tehdä ihan ohjeiden mukaan..)


Päätin vihdoin purkaa paidan tekeleen ja tehdä langoista jotain muuta. Kaikki muut osat sain purettua mutta etukappaleeksi tarkoitettua neuletta, jossa oli erilaisia palmikoita en raaskinut purkaa, kun se mielestäni näytti niin kivalle. Päätinkin lopulta tehdä siitä jotain muuta. Mitat sopivat sohvatyynyn mitoiksi, joten harkinnan jälkeen päätin tehdä siitä olohuoneen sohvalle uuden päällisen.




Neule kaipasai vain takaosaa ja neuloinkin taakse ihan perinteisesti oikein-nurin neuletta. Sain siis todella vähällä vaivalla sohvallemme uuden tyynyn. Olen muutenin kaivannut sohvallemme vähän erilaisia pintoja tyynyihin. Tein joulun alla ontelokuteesta aina oikein tyynynpäällisen ja se toi mielestäni tosi kivasti rouheutta ja struktuuria sohvalle. Tarkoituksenani oli tehdä vielä toinenkin samanalainen tyyny mutta kude oli lankaliikkeestä loppunut, kun olin sitä hakemassa ja toista kertaa en ole vielä päässyt liikkeeseen lankaa hakemaan.



Nyt palmikkotyyny tuo rouhealle ontelotyynylle vähän romanttista vastapainoa. Vielä kaipaisin sohvalle jonkinlaista printtikuosia, joka toisi ryhtiä tähän aika saman sävyisten tyynyjen kokonaisuuteen. Jotain olen jo valmiiksi katsonutkin mutta katsotaan koska pääsen kauppaan asti niitä noutamaan.

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Ystävänpäivän tunnelmia

Ystävänpäivän tunnelmia päivän myöhässä blogiin, kun eilen illalla en enää jaksanut raahautua pitkän päivän päätteeksi koneelle.

Oltiin pojan kanssa eilen aamulla leikkipuistossa ystävänpäivän tunnelmissa, johon kuului tietenkin pojan paras ystävä, musiikkia ja paljon tanssia, (jolta ei voi välttyä ku musiikki valtaa pojan sydämen), jäämäessä liukumista ja leikkiä sekä kaiken huippuna hevoskärryillä ajelu.



Illalla vielä vieraita ja juustokakkua. Juhlitiin tuplasti synttäreitä ja vietettiin kiva ilta ystävänpäivän hengessä. Luulen, että kaikkein eniten innoissaan koko päivänä oli poikani, joka ei meinannut millään malttaa nukkua päikkäreitäkään, kun aamusta iltaan oli kivaa ohjelmaa tiedossa.



Kakku oli perineteinen valkosuklaajuustokakku mutta koristelut vedin vähän överiksi. Suklaisten koristusten mukana oli lisäksi vaaleanpunaista vaahtokarkkia ystävänpäivän kunniaksi. Hyvää oli ja kiva päivä oli, vaikkakin meillä juhlittiin enemmän kuitenkin synttäreitä kuin ystävänpäivää. Ystävät ovat meille juhlan arvoisia toki ihan jokainen päivä <3

perjantai 10. helmikuuta 2017

Viirejä viirejä

Tehtyäni pojan huoneeseen vanhosta lakanoista hänelle lukuteltan, suunnittelin heti, että lisäisin siihen vähän väriä viireillä. Ennen pojan syntymää tilasimme serkkuni kanssa yhdessä Tilda kankaita omiin projekteihimme. Silloin ompelin pojan huoneen senälle pitkän viirinauhan, joka on siinä sen jälkeen saanut somistaa huonetta. Kankaita jäi silloin paljon yli ja nyt ajattelin hyödyntää niitä.



Ihan kaikkia kankaita ei enää ollut ja toisia värejä oli enemmän jäljellä kuin toisia värejä mutta kaksi pienempää viirinauhaa sain vihdoin joulun jälkeen aikaiseksi. Viirin osat tein jo ennen joulua mutta vinohauhan ostamisessa kesti tovi ja toimeen ryhtymisessä sitten toinen tovi. Koko projektin tekoon kului vain muutama tunti mutta kaikkeen muuhu onnistuin tuhlaamaan pitkän ajan.



Kun nauhat olivat valmiita, kuvittelin asettelevani viirinauhat teltan ympärille yhdessä hujauksessa. Mutta aika monta kertaa sain niitä mallata ennen kuin olin niihin edes vähän tyytyväinen. En ole ihan varma vieläkään jäävätkö nauhat näin mutta toistaiseksi siis tällä asettelulla mennään. Parempaan ei mielikuvitus tänään pystynyt. Ihan kivasti tuovat viirit eloa ja väriä lukutelttaan. Viirinauhat yhdistävät myös kivasti huonetta yhdeksi kokonaisuudeksi, kun samankaltainen nauha löytyy myös huoneen toisesta päästä.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Ihana yllätys

Maanantaina postilaatikko toi Ihanan yllätyksen. Tosin osasin tätä yllätystä vähän odottaa mutta siitä huolimatta se ilahdutti kovasti. Eilen en ehtinyt yllätykseen kovinkaan tarkasti tutustua mutta tänään siihen on ollut kyllä aikaa. Ulkona oli ihana aurinkoinen talvipäivä mutta me ollaan oltu neljän seinän sisällä. Pojalla alkoi kauhea flunssa eilen ja yö meni kuumepotilaan kanssa valvoessa. Tänään oma kurkku antaa merkkejä tulevasta flunssasta, joten täällä ollaan kotona ja yritetään kovasti keksiä ohjelmaa.



Luulisi, että kun valvoo yöllä kahdesta kolmeen tuntiin, niin päikkäreillä riittäisi unta (pojalla siis, itsellähän unta riittää aina kun malttaa nukkumaan mennä) mutta toisin kävi. Mutta aikaa jäi onneksi sopivasti teelle ja lukuhetkelle. Ihana askartelu ja käsityölehti antoi inspiraatioita tähän tiistaisihin ja ilahdutti erityisen paljon siksi, että sieltä löytyi myös oma virkkausprojekti, joka pääsi lehteen. Pojan huoneen kaktukset siellä kurkistelevat "Käsillä tekijän" jutun yhtenä kuvana. Olen todella otettu, että kaktukset pääsivät lehteen asti ja tuovat iloa ja inspiraatiota toivottavasti myös jollekin toiselle.



Tällaiset tiistain tunnelmat. Loppuviikko parannellaan flunssaa ja toivotaan, että katkonaisia unia ei tarvitsisi kovin kauaa kestää. Teen juonti jatkuu ja rauhallisesti mennään ainakin tämä ilta.

perjantai 3. helmikuuta 2017

Kevään pilkahduksia

Tällä viikolla on satanut räntää ja lunta, pakkanen on paukkunut, loska loiskunut ja aurinko on pilkahdellut. Sää on vaihdellut enemmän kuin tarpeeksi mutta kevään tuntua alkaa jo olla ilmassa. Valo on ihanasti lisääntynyt ja auringon paiste sekä lisääntynyt lintujen laulu saa täällä aikaiseksi kevään odottelua. Sisätiloissa tekee mielei siivoskella enemmän (se valo kummasti paljastaa kaikki sotkut paremmin) ja koti täyttyy tulppaaneista.



Kevään ensimmäiset tulppaanit tulikin ostettua viime viikonloppuna sisätilojen piristykseksi. Kevät aiheuttaa itsellä vihreän kaipuuta ja tulppaanit tuovat siihen ainakin vähän helpotusta. Tällä kertaa kaivelin tulppaaneille vähän laakeamman kipon ja asettelin ne sinne vähän normaalista poiketen, ei ihan perinteistä maljakkoa. Vähän olisi jo tehnyt mieli hakea pajunkissoja kaveriksi mutta ihan niin pitkällä ei taideta kevään kanssa kuitenkaan olla.




Puutarhaankin liittyvät suunnitelmat ovat taas käyneet jo enemmän mielessä ja taitaa olla kohta aika kaivella paperia ja kynää esille ja miettiä mitä seuraavan kevään ja kesän aikana yritetään saada aikaiseksi. Paljon on taas ideoita mutta toteutukseen aikaa on aina kovin vähän.

Toivottavasti myös puutarhan tulppaanit ovat talvehtineet hyvin, sillä ei aikaakaan kun on aika nauttia tulppaaneista myös ulkona (ehkä vähän aikaista fiilistellä mutta tämä helmikuu menee aina ihan hujauksessa ja sitten ollaankin jo maaliskuussa, joka on jo kevään eka kuukausi ainakin omasta mielestä).