tiistai 31. heinäkuuta 2018

Uusia näkökulmia

Makkarin remontti alkaa olla jo hyvällä mallilla. Ennen kuin pääsin remontissa kovinkaan pitkälle nappasin kuvat makkarin seinästä, joka on jäänyt aiemmin kokonaan kuvaamatta: Vuoteesta herätessä on ensimmäisenä silmiin osunut opiskelukämppään aikanaan tekemäni taulu. Keräsin kirppareilta vanhoja pitsiliinoja ja ompelin ne paksuun villakankaaseen, jonka pinnoitin kehyksiin.


Taulu on kulkenut siitä asti mukanani ja tänne muuttaessa se siirtyi olohuoneen sijaan makkariin. Taulun lisäksi makkarissa on toinen opiskelujen aikainen työ. Sen olen tehnyt erästä kurssia varten. Materiaalina on kierrätyslangat. Käytin kaikki valkoiset jämälangat tähän teokseen ja yhdistin ne lapsuusajan valokuviin tätini häistä. Kurssin teemana oli toteuttaa muisto kierrätysmateriaaleilla ja tämä oli oma versioni yhdestä itselle mieleenpainuneesta päivästä.

 

Pitsiliinataulu taitaa siirtyä tämän remontin myötä toistaiseksi varastoon. Ihan vielä en malta sitä poiskaan laittaa mutta nyt suunnitelmissa on tälle seinälle jotain muuta. Mutta tulipahan napsittua kuvat todisteeksi siitä mitä on tullut tuijoteltua viimeiset viisi vuotta aamulla herätessä.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Kesäaamiainen

Meidän loma tällä viikolla alkoi aamiaisella ulkona. Aloitetaan aamu usein smoothiella mutta nyt bonuksena lisänä oli myös vesimelonia. Tosin tuo meidän poika on ihan umpisurkea syömään aamupalaa, joten hänen kohdallaan kaikki mikä menee alas on plussaa. Muiden aterioiden suhteen ei onneksi tätä ongelmaa ole.

 

On kyllä ilmat suosineet, ei parane valitella. Lomaviikko menikin Pohjanmaalla uidessa ja sukulaisia nähdessä. Viikonlopuksi tultiin kotiin ja tänään olisi tiedossa kaverisynttärit. Nopeasti tämä kesä aina hurahtaa, etenkin lomien suhteen ja ensi viikolla olisikin jälleen paluu töihin. Poika saa lomailla vielä isovanhempiensa kanssa ensi viikon ja sitten hänellekin koittaa arki. Onneksi yksi lomaviikko vielä odottelee meitä elokuussa ja tänään me vielä nautitaan vapaapäivästä.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Ruostetta ja löytöjä

Ekan lomaviikon vietimme pojan kanssa Länsi-Suomessa. Reissuun kuului yksi kirpparikäynti, josta mukaan tarttui tinkauksen jälkeen vanha ja ruosteinen öljykannu. Raskaana ollessani meni yksi vanha mutta ei ruosteinen ölykannu ohi suun oman kuhnailun vuoksi ja se on jäänyt kaivelemaan tähän päivään asti. Nyt päätin, että tilaisuus ei saisi jäädä käyttämättä.



Pojan nähdessä öljykannun totesi hän, että "onpas rämä kastelukannu". Äidin rakkaus ruosteisiin esineisiin ei siis ainakaan vielä ole peritynyt pojalle. Kirppis reissun jälkeen suuntasimme mökillä käymään. Sieltä äitini kiikutti minulle varastosta hetken päästä lähes samanlaisen ruosteisen öljykannun. Nyt sitä ollaan siis kahden ruosteisen öljykannun omistajia.



Kannut pääsivät ainakin toistaiseksi terassille. Tykkään vanhan ja uuden liitosta ja terassi ja ulkotilat eivät kovinkaan vanhoja esineitä sisällä. Nyt saavat ruosteiset kannut tuoda sinne vähän lisää tunnelmaa ja kontrastia uudelle istutuspöydälle.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Puutarha loman jälkeen

Arvaatte varmasti, että hommaa oli rutkasti etupihalla, kun palasin kotiin kahden viikon loman jälkeen. Ensimmäiseksi kaivoin kuitenkin esille letkun ja aloitin kastelun. Samalla nautin suuresti siitä, ettei hommaa tarvinut tehdä kastelukannuilla. Samalla kun laitoin veden tulemaan ja ajoittain siirsin letkun paikkaa puutarhassa, keräsin kirsikoita purkkikaupalla.



Rikkaruohoja puutarhassa riittää edelleen mutta oli ihana palata kotiin kun liljat ja ruusut olivat täydessä kukassa, mansikkapehkot täynnä marjoja ja kirsikkapuu aivan täynnä kirsikoita. Ainoastaan mustikkapensaat tuottivat pettymyksen, sillä sinne ei marjasatoa ole tänä vuonna juurikaan tulossa.

 

Poikien palatessa viikon puolivälissä, keräsivät he mansikat talteen ja mies jatkoi pidempänä vielä kirsikoiden keräystä. Vielä riittäisi kirsikoita mutta niiden keräämiseen tarvittaisiin kyllä jo astetta pidemmät A-tikkaat. Rikkaruohojen keräämiseen taas tarvitaan ehkä astetta innokkaampi puutarhuri.

 

Puutarhassa siis kaikki hyvin ja perinteisesti hommaa riittää. Mutta koska me poistutaan ensi viikoksi pojan kanssa muualle lomailemaan, niin rikkaruhot saavat vielä odottaa.

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Kirjan lukua auringossa vai makuuhuoneen remppa??

Suomen kesä on kyllä ihan parhaimmillaan ja päivät juoksevat hurjaa vauhtia.. tai ainakin lomalla. Omalta osaltani palasin viikoksi töihin ja jatkan ensi viikolla taas lomaa. Perheen pojat jatkavat lomaa vielä tämän viikon yhdessä. Saan heidät huomenissa takaisin kotiin.


Nyt kun olen ollut kotona muutaman illan yksinäni, oli tarkoituksenani pistää makuuhuoneessa vähän tuulemaan. Mutta ostin lauantaina kotimatkalle junaan aivan loistavaa kesälukemista ja en millään ole meinannut malttaa lopettaa sen lukemista. Jojo Moyesin trilogian toinen osa on nyt meneillään ja elokuussa ilmestyvä kolmas osa on kyllä ihan pakko saada heti sen ilmestyttyä. Toisaalta projektin aloitusta ei kyllä ole helpottanut myöskään tämä mieletön sää. Mutta tänään alkoi olla jo vähän kiire, kun aikaa oli enää vain yksi ilta.



Tänään oli siis tiedossa säästä huolimatta vähän remppahommia. Tosin sen verran realisti olen, että jo ennen projektiin ryhtymistä tiesin, ettei valmista tule vielä tänään. Tarkoituksenani oli saada tuo hankalin seinä valmiiksi asti, niin hoidan projektin loppuun joku toinen päivä. Tähän tavoitteeseen lähes pääsinkin mutta vielä riittää hommaa useammalle päivälle.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Julisteita lastenhuoneeseen

Sisustuksessa pinnalla on ollut jo pitkään erilaiset julisteet. Kuten olen jo aiemmin joskus todennut, jos samat kuvat (tai mitkä tahansa asiat) tulevat vastaan useissa sisustuskuvissa oma kiinnostus kyllä lakkaa hyvinkin nopeasti kyseisiä julisteita kohtaan. Mutta aina on yksi poikkeus ja kohdallani ne ovat ruosalaisen Mrs Mighetton kauniit vesiväreillä maalatut lasten julisteet. Ne ovat niin hurmaavia ja kauniita, ettei yhtään haittaa vaikka niihin törmään päivittäin esimerkiksi Instagramissa.



Olen jo aiemmin ostanut Mr Valter julisteen pojan huoneeseen ja nyt päätin täydentää kokelmaa kahdella pienemmällä julisteella. Näissä julisteissa on se hyvä puoli, että niitä tehdään aina vain erä eli niitä ei ole tarjolla loputtomasti. Mutta kyllähän näitä silti pyörii sosiaalisessa mediassa runsaasti.

 

Uudet julisteet ovat vielä vailla kehyksiä ja toivoisin löytäväni sopivat kirppikseltä. Kunhan sopivat kehykset löytyvät pääsen ripustamaan kuvat pojan huoneeseen. Ollaan pojan kanssa jo yhdessä katsottu julisteille paikkaa mutta lopullinen paikka katsotaan sitten kehysten kanssa. Toivottavasti sopivat yksilöt tulevat pian vastaan, niin päästään ripustus puuhiin.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Väliaikainen vaihtui pysyvämpään

Tiedättekö, että väliaikaset ratkaisut ovat ihan kuollut ajatus jo syntyessään. Kuinka usein teillä ne ratkaisut, "olkoon nyt hetken näin ja katsotaan myöhemmin tätä uudelleen", ovat vielä viidenkin vuoden päästä siinä? Meillä näitä väliaikaisratkaisuja ei onneksi ole ollut ihan kamalasti mutta ne muutamat ovat kyllä aika sitkeästi yhä väliaikaisia viiden vuoden jälkeenkin.


Yksi tällainen väliaikainen ratkaisu on ollut meidän kylpyhuoneessa. Oikeastaan jo edelliseen vuokra-asuntoomme ostin joskun Stockmannin Hulluilta Päiviltä metalliset tikkaat pyyhkeille telineeksi, kun jokin ratkaisu pyyhkeille piti keksiä. Nämä tikkaat siirtyivät sulavasti tähän nykyiseen kämppään. Syynä oli oikeastaan se, ettei kylppäriin saanut porata naulakolle paikkaa, jotta vesieristeeseen ei tulisi reikiä ja en keksinyt siihen hätään muutakaan ratkaisua. Tikkaat eivät ole miellyttäneet silmää oikein koskaan mutta kun en ole muutakaan keksinyt, niin siinä ovat saaneet tönöttää.

 

Tänä keväänä päätin, että nyt oli aika keksiä jotain muuta. Olin jo tovin katsellut Granitista ihanan rouheaa metallista vaatetankoa. Mittailin (mielestäni ihan tarkastikin) tilan ja päätin lopulta tilata tangon kylppäriin. Se olikin juuri niin ihana kuin olin kuvitellut mutta tilaan aavistuksen liian suuri. Siinä sitten pähkäilin, että mitä tämän kanssa teen. Lopulta pelastukseksi tuli mieheni isä, joka pyynnöstäni katkaisi tangon molemmista päistä kolmannen jalan. Tanko seisoo siis neljällä jalalla vallan mainiosti ja mahtuu meidän kylppäriin nyt täydellisesti eli metalliseirkkeliä tässä tarvittiin mutta nyt on tilanne ratkaistu.


Nyt on pyyhkeet, ja muut kylppärivarusteet hyvässä järjestyksessä ja tila näyttää paljon paremmalta kuin aiemmin. Yksi väliaikainen ratkaisu selätetty. Vielä odottaisi yksi väliaikainen ratkaisu eteisessä, katsotaan koska pääsen sen kimppuun.