sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Terassin sisäänkäynti

Tänä kesänä on tullut panostettua enemmän meidä terassiin, kun tuohon etupihaan. Terassilla ajatuksenani on ollut runsaan ruukkupuutarhan luonti mutta olen aika huono pitämään perennoja ja ikivihreitä hengissä talven yli ja niiden uudelleen istutus joka kesä on kallista.

Suunnittelin keväällä takapihan portin viereen runsasta ruukkupuutarhaa ikivihreillä kasveilla mutta päädyinkin lopulta istuttamaan kasvit suoraan maahan. Vaihtoehto houkutti, kun mietin kuinka saisin tuijat pysymään hengissä talven yli. Luotto ei ole kovin kova näihin omiin kasvatustaitoihin ja niinpä päädyin toisenlaiseen ratkaisuun. Lapio kouraan ja kivituhkan kaivuuseen. Alta routasuojaksi laitettu styroksi pois ja multaa tilalle. Ruukkujen sijaan kasvit suoraan maahan.


Kasveja ostaessani, kuvittelin alueen isommaksi kuin se onkaan. Hankin sisääntuloon yhden timanttituijan ja kiinankatajan sekä kaksi kuunliljaa. Kuunliljojen piti olla valkokukkaisia mutta vaalean lilat kukathan sieltä kesän aikana kuitenkin tulivat. Näiden lisäksi laitoin alueelle saniaista, jota sain mummolasta. Leikittelin tässä eri vihreillä ja halusin niillä tuoda mielenkiintoa istutukseen. Kiinankatajan sinisäyinen neulanen ja kuunliljan harmaan sininen lehti tuo kellertävä vihreän timanttituijan ja saniaisen vihreisiin kivaa vastapainoa eikä kokonaisuudesta tullut mielestäni liian tylsä.

 

Istutin lopulta kaikki suunnittelemani kasvit portin suulle mutta taitaa käydä niin, että joudun ainakin nuo kuunliljat tuosta vielä sirtämään jossain vaiheessa. Onneksi etupihalla on kyllä niille tilaa. Saniaiset kärsivät sen verran siirrossa mummolasta meille, että eivät näytä nyt niin hyvälle kuin toivoin. Uskon että saniaiset tulevat kuitenkin seuraavina kesinä näyttämään tosi kivalle, kunhan saavat rauhassa kasvaa tuohon. Nyt vaan peukut pystyyn, että lähtevät hyvään kasvuun tästä ja selviäisivät vielä talvenkin hyvin. Kunhan vähän ottavat pituutta ja leveyttä lisää, niin saadaan ihanan vihreä sisääntulo myös takapihalle.

 

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Lastenhuoneen pienien tavaroiden säilytys

Ostin alkukesästä vähän isomman määrän harmaata maalia muutamiin maalausprojekteihin. Maalauksista osa on tehty ja toiset vasta työn alla. Maiju Saw blogin innoittamana maalasin myös kirpparilta ostetun korin pojan värikynille ja puisen purnukan kaikelle pikkuroinalle samalla maalilla.

 

Nämä purkit ovat osoittautuneet hyvin käytännöllisiksi ja maali saikin kulahtaneet purkit näyttämään taas freesiltä ja tyylikkältä. Varsinkin tuota pikkuroinaa tuntuu lastenuoneessa kerääntyvän yllättävän paljon ja niille säilytyspaikan keksiminen on ollut vähän työlästä. Korit maksoivat kierrätyskeskuksessa yhteensä vain muutaman euron ja maalilla ilme muuttui oikein tyylikkääksi. Helppoa ja edullista, johon kuka tahansa pystyy. Maalin kuin valitsee vielä omaan tai lapsen makuun sopivaksi, niin hyvä tulee. Tällä(kin) kertaa meillä värin valinta meni nyt oman maun mukaan. Mutta hyvin näytti äidin valinta kelpaavan pojallekin. Tai sanottakoon, ettei valituksia ole kuulunut mutta pojan oma valinta olisi hyvin suurella todennäköisyydellä ollut punainen.

 

Täytyykin katsoa, kuinka kauan äidin valitsemat värit meidän juniorille kelpaavat vai pysyykö rakkaus punaiseen väriin niin suurena kuin tällä hetkellä. Jos lempiväri ei muutu, täytynee hänen huoneensa värimaailmaa alkaa muuttamaan. Mutta ehkä kuitenkin siinäkin tapauksessa alkuun muutokset tehdään tekstiileillä ja muuten mennään neutraalimmalla väriskaalalla.


 

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Harmoniaa juuttisäkeillä


Kiitos puistokaverille ideoinnista! Nyt on rumat vihreät Plantagenista ostetut kasvusäkit peitetty toistaiseksi juuttisäkeillä. Olin jo alustavasti suunnitellut maalaavani kasvatussäkit mutta nyt menin sieltä mistä aita on matalin ja hommasin toistaiseksi vain säkit verhoamaan tuijan ja kiinankatajan.



Vähän jouluisen tunnelmanhan nuo juuttisäkit kieltämättä tuovat mutta koska väri on niin paljon parempi kuin alkuperäisessä pussissa niin en anna sen suuremmin häiritä. Helppo ja halpa ratkaisu, joka miellyttää omaa silmää huomattavasti enemmän.


tiistai 18. heinäkuuta 2017

Keittiön pienet yksityiskohdat

Kyllästyin keväällä totaalisesti meidän maustelaatikkoon. Maustepusseja pyöri siellä sikin sokin ja kaukana oli toiminnallisuus ja esteettisyys. Olin jo ajat sitten suunnitellut, että tekisin pilttipurkeista mausteille omat purkit ja niitä oli säilössäkin jo pieni kasa. Purkkien koko ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen laatikkoon ja kun vastaan tuli Granitissa valmiit maustepurkit, en aikaillut niiden ostamista.


Ensin mukaan lähti viisi maustepurkkia. Koska ne osoittautuivat toimiviksi, päätin ostaa purkkeja lisää. Kauan kesti, että pääsin uudelle ostosreissulle mutta nyt täytyy sanoa, että olen tosi iloinen etten tyytynyt pilttipurkkiversioihin. Nämä Granitin purkit sopivat laatikkoon täydellisesti ja näyttävät omaan silmäänkin tosi kivoilta.

       Yllättävän paljon vaikuttaa keittiön toimivuuteen näinkin pieni asia ja visuaalisesti olen näihin maustepurkkeihin tosi tyytyväinen. Maustelaatikon kaaos on ainakin toistaiseksi nyt selätetty. Ja näitä purkkeja saa onneksi tarvittaessa lisääkin, jos mausteiden repertuaari tästä kasvaa.


perjantai 14. heinäkuuta 2017

Terassin tunnelmavalot

Ostin keväällä Clas Ohlsonilta terassille tunnelmalliset valot. Olin suunnitellut niille paikan mutta käytännössä ajatus ei sitten toiminutkaan ollenkaan. Valot jäivät varastoon odottamaan uutta ideaa ja saivat olla siellä melkoisen tovin. Pari viikkoa sitten kaivoin valot varastosta ja testasin josko uusi idea toimisi paremmin. Ja sehän toimi.


Nyt on valot laitettu terassin katoksen ympärille. Valot tuovat kivasti tunnelmaa terassille nyt ympäri vuoden. Erityisesti talvisin olen kaivannut terassille valoa ja tunnelmaa ja uskon, että nämä valot auttavat ainakin hitusen asiaa. Mutta valot ovat kyllä aika kivan näköiset myös kesäilloissa.

 


Meidän terassi on kokenut asunnon tavoin ison muutoksen. Lähes kaikki on tehty uudelleen. Mutta jotain alkuperäistäkin meidän terassilta löytyy ja se on tuo ihana köynöshortensia. Köynnös tuo uusien valojen tavoin ihanaa tunnelmaa terassille. Valitettavasti tämä kauneus lakastuu aina talveksi pois. Köynnöshortensia on yksi suosikki köynnöksistäni ja kävi tuuri, että se on ollut jonkun edellisen asukkaankin suosikki. Köynnös on hidaskasvuinen mutta meillä se on onneksi ollut muuttaessa jo hyvän kokoinen ja vihreys, mitä se tuo terassille tullessaan on ihana.

 

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Makkarin valokuvahyllyt

Meidän makkarin sängyn päällä on tauluhyllyt, jossa on ollut muun muassa pari teetettyä canvas-taulua. Nyt oli sellainen hetki, että isommat taulut saivat väistyä ja halusin tilalle jotain muuta. Yksi canvas-taulu päätyi sinne vaatehuoneeseen, josta latoin kuvia aiemmin ja toinen etsii vielä paikkaansa. Halusin makkarin sängynpäädystä vähän kevyemmän näköisen ja isokokoiset taulut saivat siksi lähteä.


 
Teetin omista valokuvista ison kasan kuvia ja ostin niille kasan erilaisia kehyksiä. Olemme teettäneet useamman kerran valokuvaajalla kuvia ja onhan tuota meitä junioria tullut kuvattua itsekin aikas paljon. En ole itse kovinkaan innostunut laittamaan vieraiden ihmisten kuvia seinilleni, vaikka kuinka hienoja julisteita olisivatkin, vaan haluan ennemmin omaan kotiini kuvia omasta perheestä ja meidän tärkeistä hetkistä. Nyt pääsi siis pieni osa kuvista makkarin hyllyille meidän hyvistä hetkistä muistuttamaan.



Ensin olin ajatellut teettää kaikki kuvat vain mustavalkoisina. Kuvia valitessa tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Esimerkiksi pojan yksivuotis kuvat ovat niin kauniin väriset, että niitä oli ihan pakko teettää värillisenä. Lopulta tilasin vain osan kuvista mustavalkoisina.


Kuvia jäi vielä yli ja uusiahan tulee koko ajan lisää. Harkinnassa tässä on vielä jatkaa jotenkin tätä teemaa makkarissa. Vielä en vaan tiedä jatkuuko se toisena kerroksena sängyn päädyssä vai kenties toisella seinällä. Katsotaan mihin päädyn vai teenkö tästä yhdestä hyllystä vaihtuvan näyttelyn. Toistaiseksi saa mennä tällaisena kokonaisuutena.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Terassin ikivihreät

Tänä vuonna en panostanut kesäkukkiin suuria summia, vaan laitoin rahat terassin ikivihreisiin. Elän siinä toiveessa, että saisin pidettyä tuijat ja katajat hengissä monen vuoden ajan ja saisin niistä pitkäikäisia kasveja terassillemme. Viime vuonna istuttamani pallotuija ei voi kovin hyvin, joten en tiedä jääkö tämäkin vain haaveeksi. Mutta ainakin kovasti tässä yritetään.


Isot ruukut ovat hintavia ja painavia, joten valitsin Timanttituijalle ja Kiinankatajalle ruukkujen sijaan istutuspussit. Pusseja oli yllättävn vaikea löytää riittävän isoina mutta sopivat löytyivät Plantagenista. Pussit eivät olleet itselle miuluisimman väriset, vaan ruskea tai harmaa olisi miellyttänyt enemmän mutta riittävän neutraalit, jotta kelpuutin ne terassillemme. Pussien pohjalle laitoin styroksilevyä ja toivon, että se auttaisi kasveja kestämään talven pakkaset paremmin. Sitten vain sopivaa multaa ja tuija ja kataja pusseihin.

 
Aiemmasta kesästä poiketen siirsin kaikki ikivihreät varaston oven eteen, joka on kaikkein varjoisin paikka terassillamme. Nyt ei pitäisi siis kevätauringon liika paahdekaan häiritä talvesta selviytymistä. Samalla musta varaston ovi ja seinä saivat talohyllyjen lisäksi vähän lisää valoa ja vihreyttä. Vanhempieni mummolasta tuomat saniaiset pääsivät vielä omaan styroksi ruukkuun ja josko niistäkin saisi pidempiaikaiset kaverit tähän trassille.


Kun pohja on kunnossa, on tähän hyvä lisätä tulevina vuosina niitä kesäkukkia. Nyt vaan peukut pystyyn, että saan pidettyä nämä ikivihreät hengissä.