Kaikkien näiden ihanien kukkien lisäksi myös rikkaruohot ovat levinneet hurjaa vauhtia. Viime viikonloppuna yritin kitkeä niitä mutta pitkän kuivan jakson takia totesin homman aivan mahdottomaksi. Juuret katkesivat ja kitkeminen ei kertakaikkiaan vain onnistu. Iltaisin olemme rahdanneet kannu tolkulla puutarhaan vettä mutta ilman letkua (johon meillä ei toistaiseksi ole mahdollisuutta) ei pihaa saa kasteltua niin hyvin, että kitkeminen onnistuisi. Täällä siis odotellaan jo sateita, että saisi edes pahimmat voikukkaryppäät kitkettyä. Hirveä urakka edessä..
Mutta suljen silmät rikkiksiltä ja nautin suunnatomasti tästä vihreydestä. Olen vaihtanut osittain työmatkan menopeliäkin ja julkisten sijaan olen polkenut matkan pyörällä. Aivan mahtavaa, kun työmatkan varrella saa tuoksutella tuomen kukkia, ihailla omenapuun kukkia, kuunnella satakieltä ja nauttia mahtavista säistä. Matkaa on sen verran, että olen toistaiseki mennyt joka toinen päivä pyörällä mutta muutama päivä sitten bussissa istuessa totesin, että pyörällä olisin jo perillä. Miten ihana vuodenaika tämä kevät/alkukesä onkaan. Kunhan kunto tästä vähän kohoaisi vaihtaisin matkat kokonaan pyöräilyyn.
Vaikka säät ovat nyt vähän viime viikosta viilenneet, ei vihreys tästä katoa mihinkään. Nautitaan tästä ihanasta ajasta. Niin lyhyt on kirsikan kukinta ja tulppaanitkin on kohta mennyttä. Mutta onneksi uusia kukkia nousee sitä mukaan kuin edelliset kuihtuvat. Kyllä tämä vihreys vaan tuo voimaa talven jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti