Ensimmäinen adventti

Hyvää ensimmäistä adventtia! Meillä aamu alkoi riisipuuro aamiaisella, kynttilöitä poltellen ja jouluradioita kuunnellen. Sanottakoon, että viimeiset neljä viikkoa ovat olleet melkoista kaaosta. Töitä on pukannut ovista ja ikkunoista, illat ovat menneet lasten kanssa ja samalla olen yrittänyt saada jouluasioita eteenpäin suurimmaksi osaksi yömyöhään. Itse joulutunnelma on ollutkin sitten vähän kadoksissa. Eilen keskiyön jälkeen sain vihdoin lahjarumban viimeiset asiat hoidettua ja nyt vain odottelen lahjojen kotiutumista. Sain eilen vähän siivottua ja koristeita ollaan ripusteltu jo useampi viikko. Aamun rauhallinen hetki ennen päivän rutiineja toi vihdoin myös joulutunnelmaa tullessaan ainakin hetkeksi.

Pojalla oli kauden viimeiset lätkätreenit ja maanantaista lähtien hallien sulkeutuessa täytyy keksiä muuta puuhaa. Treenien jälkeen lounas menikin sitten kaikkea muuta kuin joulutunnelmissa. Tilattiin pitsat kotiin ja sen jälkeenhän nuo perheet miehet ilmoittivat lähtevänsä ulkojäille pariksi tunniksi. 

           

Nyt ajattelinkin jatkaa joululaulujen kuuntelua ja tytön kanssa puuhastelua. Jos tyttö sallii, niin tarkoitus olisi tehdä vielä jouluaskarteluja mutta luulen, että niiden teko jatkunee vasta illalla. Vaikka lahjarumba on tältä vuodelta selätetty, ei tehtävät tähän lopu. Illalla olisi vielä ainakin yksi joulukalenteri selätettäväksi..

Heipat halloween koristeluille, meillä alkaa joulu

Tänään pakataan kaikki halloween koristeet laatikkoon odottamaan seuraavaa kertaa. Tältä erää tämä juhla on taputeltu. Tänä vuonna ei tätä suuremmin tosin juhlittu. Laitettiin pojan toivomia koristeita vähän esille. Hän halusi menneellä viikolla askarrella niitä vielä vähän lisää ja saatiin hurjia hämähäkkejä koristamaan pöytää. Kaiverrettiin tietenkin myös kurpitsa, jonka poika itse suunnitteli ja sytytettiin kynttilöitä. Onneksi päiväkodissa hoitivat tuon juhlapuolen, niin harmituksia ei minimaalisesta juhlinnasta jäänyt.

Nyt saa meillä joulun odotus alkaa kunnolla. Tosin täällä on viime aikoina ollut jo melkoinen joulutohina päällä. Olen onnistunut aloittamaan jo viisi eri projektia yhtaikaa. Kun on monta projektia yhtaikaa meneillään, tuntuu että asiat etenevät, vaikka totuus taitaa olla toinen. Viikonloppuna päätinkin, että jotain pitää saada valmiiksikin asti ja joulukortit ovat nyt yhtä pientä yksityiskohtaa vailla valmiit. Loppuun saattamista varten tarvitsen vielä tussin, joka uupuu mutta koska kyseessä on niin pieni osa korttia, niin ne voi luokitella jo lähes valmiiksi. Myös päiväkodin tätien lahjat tälle vuodelle ovat hyvässä vauhdissa ja saan ne valmiiksi tällä viikolla. Mutta eivät nämä projektit tähän lopu, vaan uusia odottaa rutkasti oven takana. Tavoitteena on saada lahja asiat hoidettua marraskuun aikana, jotta joulukuu voidaan nautiskella ja valmistautua rauhassa, saa nähdä kuinka tänä vuonna käy.

       

Mutta tässä teille vielä viikonlopun tunnelmat kuvina. Seuraavaksi sitten luvassa jo jouluisempaa tunnelmaa.

Syksyn tunnelmaa terassilla

Olen laittanut terassia syyskuntoon pikkuhiljaa elokuusta asti mutta viimeiset kesäkukat laitoin pois vasta viikko sitten. Mielettömän upea syksy jo takana ja aika on varmasti myös siksi kiitänyt siivillä. Meidän poika on odottanut kurpitsajuhlaa syyskuusta asti, joten sen innoittamana somistin myös terassia vähän kurpitsoilla.

Kurpitsat saavat somistaa terassia vielä viikonlopun mutta sen jälkeen siirrytään asteen jouluisempaan tunnelmaan. Pian on aika kaivella esille jouluvalot, keräillä vähän lisää havuja tuomaan jouluista tunnelmaa ja mitähän muuta sitä vielä tähän keksisi.

       

Mutta hetki mennään vielä kurpitsojen tunnelmissa ennen siirtymistä ihan toisenlaisiin tunnelmiin. Huomenna siis tiedossa kurpitsoja ja kummituksia erinäinen määrä.

       

Syksyisiä terveisiä

Syksy mennä huristaa hurjaa vauhtia. Työ ja kotielämä pitää kiireisenä ja viime viikonloppuna iski perinteisesti joulupaniikki. Olen aloittanut jo kesällä jouluun valmistautumisen mutta siitä huolimatta tämä paniikki iskee aina ennemmin tai myöhemmin. Mutta koska tässä välissä olisi vielä yksi kurpitsajuhla juhlittavana, niin jouluvalmistelut eivät vielä varsinaisesti näy meillä. Tai noh, olla me jo moneen kertaan juotu glögejä ja joululaulut raikaa mutta mutta muuten pitäydytään vielä syyskoristeissa ja kurpitsajuhlan tunnelmissa ainakin sisustuksessa. Vaahteranlehdistä tehty kranssi koristaa ainakin toistaiseksi ovea. Viikon päästä on lupa sitten laittaa ne jouluvalot. Halloween on itselle aina se rajapyykki, kun joulu saa jo näkyä myös ulkoisesti.

Omppuhilloa

Onko teillä tapana säilöä kesä purkkeihin? Meillä kotona on aina kerätty marjoja ja keitelty hilloja syksyksi ja talveksi. Tapa on periytynyt ja meillä pakastin pursuaa marjoja vuosi vuodelta enemmän. Eniten meillä käytetään mustikkaa. Tänä vuonna emme sattuneesta syystä päässet itse juurikaan keräämään mustikkaa, joten pakastin onkin täytetty ostetuilla mustikoilla. 

Hilloja olen opetellut tekemään vasta muutamia vuosia sitten. Tänä vuonna tein muutaman satsin omppuhilloa pihan puista. Osa satsista on jo syöty ja hilloa olisi selkeästi saanut tehdä enemmänkin. Aika ei vain tänä vuonna siihen riittänyt.

Harkitaan tässä miehen kanssa vielä toisen pakastimen ostamista, kun ongelmaksi meinasi tulla, etteivät marjat mahtuneet pakastimeen. Vielä on pakastin ostamatta ja osa marjoista löytyy appiukon luota mutta ensi kesänä täytyy katsoa josko saataisiin mahdutettua lisäpakastin meidän lämpimään varastoon. Harvoin tulee tilannetta, että marjoja olisi pakastettu liikaa. 

Korvapuustipäivä

Leivottiinko teillä eilen korvapuusteja korvapuustipäivän kunniaksi? Meillä leivottiin. Testasin ensimmäistä kertaa uutta reseptiä Annin uunista blogista. Maailman parhaat pullat ja puustit tekee oma äiti ja useista yrityksistä huolimatta onnistun itse tekemän aina liian jauhoisia pullia. Mutta jälleen oli aika testata omia kykyjä.

Tällä kertaa lähdin siis uuden reseptin testaukseen. Innokas apulainen mittasi ja sekoitteli koko leivonnan mukana. Tällä kertaa leipominen sujui kivuttomasti ilman tuskaa (jota ajoittain liittyy kyllä omaan leipomiseen) ja lopputulos oli ehdottomasti parhaat korvapuustit mitä tähän ikään on tullut tehtyä. Hyvästä lopputuloksesta kertonee se, että koko perhe oli sitä mieltä, että resepti meni ehdottomasti jatkoon. Herkuttelu jatkunee vielä tänään, sen verran iso satsi noita tuli.

Eskarilaisen juhlaa

Alkusyksy on ollut uskomattoman kiireinen. Työ on vienyt leijonan osan ajasta ja loppu aika menee perhearkea pyörittäessä. Puuhaa on koko ajan ja tekemättömien töiden lista kasvamaan päin. Mutta ei parane valittaa. Saan tehdä työtä mistä tykkään ja se haastaa ihan joka päivä. Perheemme täydentyi heinäkuussa suloisella tulokkaalla ja oikeastaan kaikki on enemmän kuin hyvin. Mutta koska aika on rajallista on blogi ja sosiaalinen media jäänyt hyvin pienelle huomiolle. Mutta on tässä syksyn aikana ehtinyt jo tapahtua vaikka mitä ja seuraavaksi yksi ilon juhla.

Me ollaan ehditty juhlia meidän ihanaa pientä miestä jo muutaman kerran. Hän ei oikeastaan ole enää kovin pieni, vaan iso eskarilainen. Hän on uskomattoman ihana tyyppi, jonka kanssa aika lentää hurjaa vauhtia. Vietimme kaverisynttäreitä jo melkoinen tovi sitten ja nyt vihdoin ehdin vilauttaa kaverisynttäreiden tunnelmaa.

Tänä vuonna teemana oli jääkiekko ja leijonat. Suunniteltiin synttärit niin, että kutsuttiin paikalle vain ne kaikkein rakkaimmat kaverit. Lopultahan meille kävi niin, että viidestä kutsutusta ainoastaan kaksi pääsi paikalle ja muut jäivät potemaan flunssaa kotiin. Mutta tämä on nyt valitettavasti ajan henki.

        

Myös tarjoilut tehtiin koronahengessä. En leiponut synttäreille mitään ja kaikki tarjottiin omista erillisistä kupeista. Kakun sijaan meillä tarjottiin jätskituutit. Kaverikadosta huolimatta synttärit olivat todella kivat. Sää ei suosinut (muuten olisimme olleet koko juhlan ulkona) mutta kun ilma hieman selkeni siirtyivät pojat mieheni kanssa ulos pelaamaan sählyä. Ihan parasta. Eikä sankari ollut lopulta yhtään pahoillaan, vaikka juhlat vietettiinkin vain muutaman kaverin seurassa.