Nämä purkit ovat osoittautuneet hyvin käytännöllisiksi ja maali saikin kulahtaneet purkit näyttämään taas freesiltä ja tyylikkältä. Varsinkin tuota pikkuroinaa tuntuu lastenuoneessa kerääntyvän yllättävän paljon ja niille säilytyspaikan keksiminen on ollut vähän työlästä. Korit maksoivat kierrätyskeskuksessa yhteensä vain muutaman euron ja maalilla ilme muuttui oikein tyylikkääksi. Helppoa ja edullista, johon kuka tahansa pystyy. Maalin kuin valitsee vielä omaan tai lapsen makuun sopivaksi, niin hyvä tulee. Tällä(kin) kertaa meillä värin valinta meni nyt oman maun mukaan. Mutta hyvin näytti äidin valinta kelpaavan pojallekin. Tai sanottakoon, ettei valituksia ole kuulunut mutta pojan oma valinta olisi hyvin suurella todennäköisyydellä ollut punainen.
Täytyykin katsoa, kuinka kauan äidin valitsemat värit meidän juniorille kelpaavat vai pysyykö rakkaus punaiseen väriin niin suurena kuin tällä hetkellä. Jos lempiväri ei muutu, täytynee hänen huoneensa värimaailmaa alkaa muuttamaan. Mutta ehkä kuitenkin siinäkin tapauksessa alkuun muutokset tehdään tekstiileillä ja muuten mennään neutraalimmalla väriskaalalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti