Moni sisustusasia kun nousee pinnalle saatan innostun niistä helposti mutta siinä vaiheessa, kun niitä alkaa näkyä joka paikassa, kiinnostukseni yleensä vähän lopahtaa. Toinen vaihtoehto on, että en oikein aluksi ymmärrä koko trendiä mutta kun katselen aikani niin minunkin on sitten jo saatava: Näin kävi meriheinäkorien kanssa.
Aluksi en ymmärtänyt meriheinäkoreja ollenkaan. Olin varma etteivät sellaiset koskaan löytäisi kotiini. Mutta niin vain tuli sekin päivä eteen, kun meidän kotoakin nyt löytyy kyseiset korit. Korit tulivat vastaan tosi hyvään hintaan ja heti löysin niille monta käyttötarkoitusta: Yhdessä on kaikki voiteet, joita tulee käytettyä päivittäin/viikoittain ja toinen sai sisälleen keskeneräiset käsityöt, kolmas päätyi keittiön uuteen lipastoon ja sai sisälleen kyniä, maaleja, teippejä ja kaikkea askarteluun liittyvää.
Tulipahan siis tällä(kin) kertaa hankittua jotain sellaista, jota ei meille koskaan pitänyt tulla. Tähän ikään mennessä olisikin pitänyt jo oppia, kuinka helposti se oma mieli muuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti