Uusi matto uusi tunnelma

Meidän ruokatilan matto meni marraskuun lopulla uusiksi. Ruokapöydän alla on ollut Ikeasta ostettu ruudullinen tekokutuinen matto josta en ole kauheasti pitänyt. Suosin aitoja materiaaleja ja tekokuitu saatika maton kuosi ei ole enää pitkään aikaan oikein tuntunet omalta. Mattoa ostaessa olen varmaan ajatellut sen helppohoitoisuutta ja pestävyyttä. Pojan tuolin alle olemme kuitenkin hankkineet muovilevyn suojaamaan mattoa, joten suurimmilta sotkuilta sen puolesta selvitään. Ja onhan tuo sotkun määrä vähentynyt jo huomattavasti pahimpien taaperoaikojen.

Vanhasta matosta oli mahdotonta löytää kuvia. Olen selvästi vältellyt maton kuvausta ja niinpä ennen ja jälkeen kuvat jäävät tällä kertaa näyttämättä.

Uusi matto löytyi myös Ikeasta. Koko on ruokapöydän alle parempi kuin entisessä ja materiaali sekä ulkonäkö huikeasti parempi. Matto on nimeltään Lohals ja se on kudottua juuttia. Valitsin matosta suurimman koon 200x300 ja koko on juuri passeli kuuden hengen ruokapöydän alle.

 

Samalla tuli kuvattua lomalla löytynyt ihana ruosteinen ruukku, jonne ostin jouluisen valkokartiokuusen. Tarkoitus oli viedä tämä ihanuus ulos mutta en ole vielä malttanut, vaan se jäi ruokapöydälle somistamaan pöytää. Ruukku ei ole vanha, vaan uusi mutta niin ihana, etten voinut jättää sitä kauppaan. Kuusen lisäksi joulutunnelmaa ruokapöydässä tuo lampaantaljat ja lemppari joulukkukkani valkoinen hyasintti. Niin ihana jouluinen tuoksu. Ensimmäisen adventin kunniaksi kynttilät palamaan ja joululaulut soimaan. Tänään aamusta asti uunissa on ollut myös joulukinkku!! Jouluisia terveisiä siis meiltä.

Joulukalenteri

Syksyni on ollu aika rankka henkisesti. Mutta koska vuoden maagisin aika lähestyy päätin, että nyt on aika keskittyä kaikkeen ihanaan ja tunnelmalliseen. Meillä joulun odotus alkoikin oikeastaan jo marraskuussa. Melkein kaikki lahjat on jo hankittu koska en voi sietää viimehetken paniikkia lahjojen suhteen. Valoja ja kynttilöitä on polteltu ja lämpimät taljat kaiveltu kaapeista.

Tänä vuonna toteutin ensimmäistä kertaa itse joulukalenterin pojalle. Suunnitelmat olivat suuret mutta toteutus lopulta aika simppeli. Paperipussit, Pop up kemuista tilatut numerotarrat ja kaappien kätköistä kaivelin juuttinarua sekä puisia pyykipoikia ja näillä tarvikkeilla kyhäilin keittiön seinälle kalenterin. Tätä kalenteria suunniteltiin tosiaan kuukausia mutta toteutus aloitettiin kaksi päivää sitten, joten näitä viime hetken paniikkeja kyllä riittää joulun aikaan.

 























En halunnut kalenteriin mitään krääsää. Olen jo aiempina vuosina suunnitellut, että ostaisin pojalle palapelin ja jakaisin pelin 24 osaan. Mutta pojan järjetön Palomies Sami fanitus sai mielen muuttumaan. Miehen kanssa suunniteltiin yhdessä ja lopulta hankintaan meni sarjan paloasema. Jaoin aseman paloiksi ja paloaseman lisäksi ostin kaksi Palomies Sami kirjaa kalenterissa annettavaksi. Osat ovat isoja, joten läheskään kaikki osat eivät tokikaan mahtuneet paperipusseihin. Olenkin laittanut pusseihin viestejä mistä osat löytyvät. Nyt on sitten vain muistettava aina joka ilta pojan nukkumaan menon jälkeen piiloitella paketti seuraavaa aamua varten.

 







 















Vuosi siten toteutin teille 24 luukkua jouluteemalla. Tänä vuonna en taida pystyä samaan mutta lupaan yrittää saada teille huomattavasti enemmän postauksia aikaiseksi kuin mitä viime aikoina on tullut tehtyä. Joulu on niin ihanaa aikaa, että on kiva jakaa sitä kuvin ja sanon ja samalla itsekin päästä oikeaan tunnelmaan.

Käsitöistä

Olen harrastanut käsitöiden tekoa aina. Tykkään neuloa ja virkata ja kaikkea mahdollista ristipistoista ryijyjen tekoon on tullut kokeiltua enemmän tai vähemmän. Mutta vaikka tykkään tehdä monenlaista käsityötä, olen ihan surkea seuraamaan ohjeita. Etsin Pinterestistä erilaisia ohjeita ja sitten kun on aika toteuttaa jotain, ohjeiden lukeminen jää ja sovellan omien kykyjeni mukaan. Välillä onnistun paremmin, toisinaan en sitten senkään vertaa.

Käsitöiden teko on tapa rentoutua ja silti tuntuu, että tulee tehtyä jotain järkevä. Illalla leffaa katsoessa käsien käydessä ei olo tunnu ihan niin laiskalta, kun samalla saa aikaiseksi jotain järkevää. Tykkään ideoida paljon ja tekeilläkin saattaa olla monta käsityötä samaan aikaan. Yksi huono tapa mikä liittyy käsitöihin, että alkuinnostuksen jälkeen niitä käsitöitä tuntuu jäävän myös puolitekoiseksi vähän turhan usein. Olen petrannut asian kanssa aika paljon mutta vieläkin näitä puolivamiita käsitöitä tuolla odottelee pino.

 

Tällä hetkellä ihan vähää vaille olisi vauvanpeitto ja toinen vähän isompi projekti ja niiden lisäksi ainakin kaksi pienempää käsityöprokkista. Ajatuksissa olisi montakin työtä mitä pitäisi aloitella mutta yritän saada ensin nämä keskeneräiset valmiiksi. Miten tämä viimeistely voikin olla niin vaikeaa..

 
Aiemmin olen tehnyt kaikki joululahjatkin itse (osa niistäkin onnistunut paremmin, toiset heikommin) mutta tätä nykyä ei aika enää riitä moiseen. Mutta joka vuosi joku aina saa itse tehdyn lahjan. Joululahjoja tulee vähemmän esiteltyä täällä blogin puolella mutta tänä vuonna laitan ainakin yhdestä kuvat, kun lahjan saaja ei vielä ole syntynyt, niin tuskin lahjan esittely pilaa yllätystä. Mutta ensin pitää saada lahja lopullisesti valmiiksi.

Terassin talviset tunnelmat

 

Terassin laitto syys ja talvikuntoon kesti tänä vuonna ihan luvattoman kauan ja ihan vieläkään ei ole valmista. Ilman autoa eläminen sujuu pääasiassa aika mutkattomasti mutta tällaisissa asioissa se autottomuus välillä ottaa päähän. Puutarhaliikkeet sijaitsevat kaukana ja niistä kukkien saatika mullan kiikuttaminen pyörällä on työlästä ja osittain ihan mahdotonta. Takapihan talvisia tunnelmia ja kasveja onkin haettu kerran pyörällä puutarhaliikkeestä, ostettu lähikaupoista ja keräilty metsäretkiltä. Nyt terassi näyttääkin jo vähän kivemmalle vaikka kukkamäärä onkin vielä aika maltillinen.

Olen ihastunut metsäpuutarhoihin ja sitä tunnelmaa hain nyt myös takapihalle. Paljon vihreää ja havuja. Tykkään hopealangasta ja niitä olen hakenut muutaman vihreän kaveriksi mutta lisääkin saisi niitä olla. Eihän tämä terassi pienine ikivihreineen nyt vielä ihan metsäpuutarha ole mutta häivähdys sitä tunnelmaa nyt kuitenkin.

Suunnitelmiahan terassin varalle on vielä vaikka kuinka paljon mutta katsotaan mitä ehdin ja pystyn vielä totuttamaan. Ainakin vähän jouluista tunnelmaa pitäisi vielä saada lisää, kranssia, jouluvaloja ja muuta mukavaa. Onneksi sentään pohja alkaa nyt olla kunnossa ja siihen on hyvä sitten lisäillä kivoja juttuja kun ehtii ja pystyy.

 

 

Vauvakutsut

Tänään ollaan vietetty isänpäiväjuhlia mummilassa ja mikä sopisikaan päivän teemaan paremmin kuin viikon takaiset vauvakutsut kuvin. Rakas sisko saa esikoisensa ja hänen ystävänsä järjestivät hänelle vauvakutsut viime sunnuntaina.

Itselle tärkeätä oli osallistua juhlien visuaaliseen ilmeeseen, joka oli aika haastavaa kun tarkoituksena oli yllättää sisko ja kutsuihin osallistujiakin oli lähes 20. Mitään ei pystynyt tekemään etukäteen ja mukana ei pystynyt tuomaan kovin suuria määriä koristeita ja toki kutsujen ilmeeseen vaikuttivat myös muut kutsuihin osaallistujat tuomisillaan.

 
Oman haasteensa teki myös se, etteivät siskoni miehensä kanssa ole halunneet tietää etukäteen onko tulossa tyttö vai poika. Vauvakutsutilpehööriä ei nimittäin tuntunut olevan kuin vaaleanpunaisena tai vaaleansinisenä. Päätinkin vähän sekoittaa pakkaa ja valitsin teemaksi metsäiset eläimet ja siskon lemppaivärin mintunvihreän höystettynä oranssilla. Aika pienillä koristemäärillä mentiin mutta ihanat tarjoilut ja siskon hyvät ystävät toivat tietenkin oikean tunnelman.

 

Ihanat juhlat ja tosi hauskaa oli. Päivä oli pitkä, kun aamulla suunnistin junalla Tampereella ja iltamyöhään palasin kotiin. Oli ihana nähdä siskoa ja hänelle tärkeitä ystäviä. Nyt vain jännitetään koska päästään nuuhkuttamaan perheemme uutta tulokasta. Ihana joulun aika edessä, kun meidän poikakin saa uuden serkun ja ensimmäisen sellaisen meidän puolelta sukua.

Kynttilälyhdyn tuunaus

Olkkarin pöytänä toimiva metalliarkku on mielestäni kaivannut pientä somistusta, joka pehmentäisi vähän tunnelmaa. Olen etsinyt tiettyn tyyppistä lyhtyä siihen mutta ihan sitä mitä olen hakenut, ei ole löytynyt. Mutta sen sijaan vastaan tuli yksinkertainen talolyhty johon ihastuin. Lyhty jäi kuitenkin aluksi hankkimatta, sillä lyhty oli musta, joka ei kuulu omiin suosikkeihini. Lopulta päätin kuitenkin ostaa talolyhdyn kotiini ja tuunata siitä meille sopivan.

 
Talolyhty pääsikin ensin maalauskäsittelyyn ja sai saman siniharmaan sävyn ylleen, kuten aiemin maalaamissani pinnatuoleissa oli. Maalia on vieläkin jonkin verran jäljellä ja sitä riitti mainiosti lyhdyn maalaamiseen. Kun talolyhty oli maalattu, somistin sen puutarjottimelle yhdessä mehikasvin kanssa. Puutarjotin ja mehikasvi tuovat kivasti lämpöä ja pehmeyttä metallisen lyhdyn ja arkun kanssa.

 
Yksinkertainen somistus mutta mielestäni kuitenkin ihan toimiva. Arkku sai vähän lämpöä ja olohuone lisää vihreää. Mehikasvin harmaanvihreä sävy on mielestäni ihan super kaunis. Saattaa olla, että joulun aikaan somistus menee uusiksi mutta nyt toistaiseksi mennään tällaisella tyylillä.

 

Halloween tunnelmia

Suunnitelmat olivat suuret mutta toteutus vähän kömpelö. Onneksi meidän pieni mies on vähään tyytyväinen. Seuraavaksi sitten hurjat jutut sivuun ja jotain ihan muuta koristelua luvassa.