Tammikuun touhuja

Meillä on rytmit muuttuneet sen verran, että oma aika on tällä hetkellä aika kortilla. Tutin perään haikailtiin lähes kuusi (!) viikkoa ja sen seurauksena myös päiväunien pituus on lyhentynyt radikaalisti. Toisinaan ne päiväunet ovat jääneet jopa kokonaan väliin. Nyt sitä niin kutsuttua omaa aikaa onkin siis paljon vähemmän kuin ennen ja sen vuoksi itselle on tullut tärkeämmäksi ihan vain levähtää hetki mieluummin kuin viettää se vähäinen aika koneella.

Vähän laiskan puoleisesti on nyt saatu asioita tehtyä ja suunnittelin sämpylöiden leivontaakin varmaan yli kolme viikkoa. Eilen kuitenkin ryhdistäydyin ja leivoin meille porkkanasämpylöitä illaksi. Ryhdistäydyin myös liikunnan suhteen ja kävin juoksemassa kevään ensimmäisen lenkin.

Tänään meillä oli lounaaksi siis perinteiseen tapaan kasvissosekeittoa (meidän perus lounas, josta teen joka viikko eri variaatioita) ja sen lisäksi porkkanasämpylöitä. Ovat kyllä hyviä ja oikeasti aika pienellä vaivalla saa tuoretta leipää. Onneksi mennään kevättä kohti ja valo lisääntyy koko ajan, josko ne omat energiatasot tästä vähän taas nousisivat ja leivän leivontakin kiinnostaisi vähän useammin.

Välillä on kiva ottaa vähän rauhallisemmin ja nauttia tästä ajasta, kun vielä saa luvan kanssa olla kotona: Hitaat ja rauhalliset aamut, ulkoilua, leikkiä ja lepoa ilman suunniteltua ohjelmaa. Viimeistä vuotta viedään kotona ja siellä työelämässä ehtii kuitenkin vielä viettää ihan riittävästi aikaa.