Paita, josta tulikin tyyny

Vuosia sitten luin Kalastajan vaimon blogia ja siellä oli neuvottu hauska ja simppeli neulepaidan ohje, jossa käytettiin suoraa palaa neuleen tekemiseen ilman sen suurempia kavennuksia ja levennyksiä. Silloin ajattelin tehdä paidasta oman versioni ja tein neuleen alpakasta ja arvioin silmukoiden määrän päästäni. Sain jopa paidan kaikki osat tehtyä mutta silmukkamärän arvio päästä oli kyllä mennyt pahasti pieleen. Aloitin paidan kasaamisen mutta en koskaan tehnyt sitä loppuun asti ja syynä oli se, että paita oli kertakaikkiaan vaan liian pieni, eikä ollenkaan sellainen ihana iso ja rento kuten blogissa (joskus kannattaisi tehdä ihan ohjeiden mukaan..)

Päätin vihdoin purkaa paidan tekeleen ja tehdä langoista jotain muuta. Kaikki muut osat sain purettua mutta etukappaleeksi tarkoitettua neuletta, jossa oli erilaisia palmikoita en raaskinut purkaa, kun se mielestäni näytti niin kivalle. Päätinkin lopulta tehdä siitä jotain muuta. Mitat sopivat sohvatyynyn mitoiksi, joten harkinnan jälkeen päätin tehdä siitä olohuoneen sohvalle uuden päällisen.

Neule kaipasai vain takaosaa ja neuloinkin taakse ihan perinteisesti oikein-nurin neuletta. Sain siis todella vähällä vaivalla sohvallemme uuden tyynyn. Olen muutenin kaivannut sohvallemme vähän erilaisia pintoja tyynyihin. Tein joulun alla ontelokuteesta aina oikein tyynynpäällisen ja se toi mielestäni tosi kivasti rouheutta ja struktuuria sohvalle. Tarkoituksenani oli tehdä vielä toinenkin samanalainen tyyny mutta kude oli lankaliikkeestä loppunut, kun olin sitä hakemassa ja toista kertaa en ole vielä päässyt liikkeeseen lankaa hakemaan.

Nyt palmikkotyyny tuo rouhealle ontelotyynylle vähän romanttista vastapainoa. Vielä kaipaisin sohvalle jonkinlaista printtikuosia, joka toisi ryhtiä tähän aika saman sävyisten tyynyjen kokonaisuuteen. Jotain olen jo valmiiksi katsonutkin mutta katsotaan koska pääsen kauppaan asti niitä noutamaan.