Keväthattu

Tällä kertaa oli pojan vuoro saada uusi keväthattu. Vanha on käynyt pieneksi ja uutta en ole jaksanut/ehtinyt vielä ostaa, niinpä tartuin lankaan ja neuloin parin illan projektina pojalle uuden hatun. Lankana käytin varastosta löytynyttä puuvillalankaa. Värivaihtoehtoja ei ollut runsaasti ja valinnan tein oikeastaan sen mukaan mitä lankaa löytyi riittävästi.

Kuvat on otettu viikonloppuna leikkipuistossa ja päällä on vielä talvihaalari. Myös keväthaalari on vihreän sävyinen mutta myssy sopii siihen paremmin, kun siinä ei ole räikeää oranssia vuorikangasta. Mutta pitihän uusi hattu saada koekäyttöön ja päässä se on nyt saanut ollakin valmistumisen jälkeen.

Hattu ei ole saavuttanut suurta suosiota perheen miesten keskuudessa mutta ajattelin olla välittämättä siitä.. ainakin toistaiseksi. Muutakaan ei ole nyt tarjolla, joten tällä mennän.

Pullojukka x2

Olkkarin uuden senkin laittaminen on ollut vähän haasteellista. En halunnut siihen enää kovin paljon vanhoja esineiä, vaan enemmänkn vähän jotain tätä päivää vanhan senkin vastapainoksi. Pyörittelin tässä vaikka mitä ja nyt toistaiseksi olen päätynyt seuraavaan ratkaisuun:

Plantagenista kotiutui kaksi pullojukkaa, joiden pitäisi olla kestäviä ja helppoja kasveja. Toivon, että tullaan toimeen keskenämme. Hauskat kasvit ja muoto on jotain sellaista, mitä muissa meillä olevissa kasveissa ei ole. Suurin syy näiden kasvien valintaan oli kuitenkin se, että uskoisin niiden pärjäävän kanssani.. toivottavasti.. ainakin lukemani perusteella.

Tilasin Granitista pullojukille betoniruukut, jotka tuovat mielestäni kivasti vastapainoa vanhalle senkille. Harmaa sävy ja vähän rouhea pinta yhdistettynä moderniin muotoon. Tykkään. Molemmat pullojukat laitoin sinkkitarjottimelle, jolla sain vähän lisää kontrastia eri materiaalilla. Vielä pari vanhaa kirjaa kaveriksi. Uusien kasvien myötä sain lisää kaipaamaani vihreää olohuoneeseen.

Tällainen pieni lisä olkkariin. Vielä olisi pari kasvia toivelistalla tänne ja sitten uskon olkkarin kasvien ainakin toistaiseksi riittävän. Seuraavaksi taidan sitten siirtyä seuraavien huoneiden kukittamiseen. Nyt kun olen aloittanut, niin eihän tälle viherkasvi-innostukselle meinaa näkyä loppua..

Puput tulivat taloon

Pääsiäinen lähestyy ja sain vihdoin saatettua valmiiksi pääsiäiseen liittyvän diy projektin, joka on ollut tekeillä jo noin vuoden. Viime päsiäisen jälkeen idoin ja aloitin toteutuksen. Tänään projekti tuli vihdoin päätökseen, kun pitkän odottelun jälkeen viimeistelin pupupurkit.

Tämä ei ollut erityisen haastava projekti, vaan projektin keston syynä oli lähinnä oma saamattomuus. Nyt kun pääsiäinen lähestyy, päätin vihdoin ryhdistäytyä ja hoitaa purkit valmiiksi. Pohjalla ovat siis vanhat kierrätetyt lasipurkit, joiden ympärille olen virkannut alpakasta kuoret. Pääsiäisilmeeseen päästiin lisäämällä purkille pupun korvat ja silmät. Ei vaadi kovin paljon ja mitä isompi lanka, sen nopeammin tämän projektin saa valmiiksi. Väriä vaihtamalla ja ilmettä muuttamalla, saa näistä pupuista helposti omaan kotiin sopivat. Itse pitäydyin pupupurkkien kanssa neutraaleissa sävyissä ja yksinkertaisessa ilmeessä, joka sopii mielestäni meidän kotiin.

Katsotaan mitä keksin purkkien täytteeksi. Pääsiäiskarkit eivät siellä kauaa pysy mutta ehkä pääsiäiskattaukseen voisivat tuoda hauskan lisän. Nyt alkuun saavat lepäillä hyllyn päällä tuomassa jo vähän pääsiäistunnelmaa. Eihän siihen pääsiäiseen enää niin kovin pitkä aika ole.

Viherkasveja

Seuraillessani blogeja, insta kuvia ja Pinterestin sisustuskuvia, tykästyn aina niihin sisustuksiin joissa on jotain vanhaa ja kierrätettyä, pehmeät ja puuteriset sävyt yhdistettyinä sopivasti kontrastin kanssa sekä viherkasveja. Toki on olemassa kauniita koteja, jotka ovat jotain ihan muuta tyyliä mutta eniten olen kuitenkin kiinnostunut edellä mainituista asioista sisustuksessa.

Itse olen ihan surkea viherkasvien kanssa ja olen tässäkin asunnossa onnistunut tappamaan jo lukuisia viherkasveja. Siitäkin huolimatta olen sinnikkäästi jatkanut yrittämistä. Muutama kasvi onkin jo löytynyt, jotka kestävät yhteiseloa kanssani ja lisää on etsinnässä.

Parhaiten kanssani tulee toimeen palmuvehka, joka tuntuu kestävän melkoisia olosuhteita. Vierashuoneen kirjahyllyssä oleva palmuvehka on melko pimeästä paikastaan huolimatta alkanut kasvattaa uusia varsia, enkä ole saanut kukkaa hengiltä millään. Nyt olikin pakko ostaa vielä toinen samanlainen olohuoneeseen, kun sen verran hyvin tullaan toimeen. Olkkarin palmuvehka odottaa vielä kunnollista istutusruukkua ja väliaikaisesti laitoin sen Granitista ostettuun valkoiseen pussiin. Pussi sinänsä on ihan hauska mutta pitää vaihtaa kasvi vielä isompaan ruukkuun tuon pussin sisällä.

,

Yllätin itseni myös pitämällä peikonlehden hengissä jo tovin. Tosin poikani on verottanut sitä repimällä muutaman lehden mutta vielä tuo tuntuu hengissä olevan, vaikka aina ei ole kastelu pelannut toivotusti. Tosin huomasin lehtien olevan joistain kohti hieman ruskeana eli muutama unohtunut kastelukerta näkyy jo lehdissä  mutta yritän jatkossa tsempata hoidon kanssa koska tämä on muuten niin ihastuttava kasvi ja kiva olisi pitää se hengissä.

Olen kokellut myös vähän edullisempia tapoja saada vihreyttä kotiin, mutta niissä lopputulos ei ole ollut ainakaan kaikkien kohdalla menestys. Yritin kasvattaa avokadon siemenestä uutta avokadoa ja alku menikin ihan hyvin. Kesän jälkeen, kun toin pienen taimen sisälle on se lähinnä kasvattanut varttansa ja jokainen unohtunut kastelukerta on ollut takuu varma keino saada se tiputtamaan lehtensä. Ei mitenkään imartelevan näköinen kasvi enää ja taitaa kohta lentää roskikseen. En edes kehtaa tuota kuvata, sen verran onneton yksilö.

Toin syksyllä myös tammenterhoja kotiin kasvatettavaksi. Kaikki kolme terhoa on kyllä itänyt mutta yksi on jo vähän heikommalla hapella. Katsotaan, saanko pidettyä taimia jatkossa hengissä. Terhoja saatan muutaman käydä vielä keräämässä lumen alta ja laittaa purkkiin kasvamaan. Hauskan näköisiä kavereita ja vaikka elo ei olisi näissä pitkä, tuovat ne vähäksikin aikaa iloa erittäin edullisesti.

Mutta lisää on tulossa koska koti vaan näyttää niin paljon kivemmalle, kun siellä on ihania vihreitä kasveja. Vähän kerrallaan kokeillen ja opettelen pitämään näitä hengissä. Pari uutta kasviakin on hankintalistalla ja sitäkin enemmän toivelistalla. Pikkuhiljaa yritän saada meillekin vihreämpää kotia. Vihreä piristää mieltä, hoitaa huoneilmaa ja näyttää kauniilta.

Vieraspedin uusi päällinen

Vierashuoneessa olevan puusohvan patjan päällä on ollut vanha ystävältä saatu pitsipeitto. Peitto on kaunis mutta todella epäkäytännöllinen. Peittoa saa olla koko ajan laittamassa paikalleen, kun se repsottaa istumisen jälkeen aina ihan mihin suuntaan vain ja housujen napit sekä vetoketjut tarttuvat pitsien väliin todella ikävästi rikkoen peittoa. Olen tuskaillut peiton kanssa jo tovin ja suunnittelinkin virkkavani tilalle uuden päällisen. Sopivia lankoja ei kuitenkaan ole omasta takaa ja uusien ostamista en ole saanut aikaiseksi.

Mieleen juolahti kurkistaa omia kangasvarastoja ja sieltä löytyikin opiskeluaikana suunniteltu ja tehty verhoilukangas. Kangas on suunniteltu ja tehty nimenomaan verhoiluun ja kovaa kulutusta varten ja siitä löytyi kolmea väritystä: ruskea, vihreä ja valkoinen. Valkoista kangasta oli suurempi pala ja mittaus osoitti sen riittävän suureksi palaksi patjan päällystämiseen. Kangas on saanut nimekseen Kaarna. Kun tektiilipuolelta valmistumisestakin on jo kohta kymmenen vuotta, niin nyt oli aika vihdoin ottaa kangas käyttöön. Sehän oli kuin tätä varten tehty.

Täytyy kyllä todeta, että kauan otti ennen kuin vihdoin sain kaivettua ompelukoneen esille ja ryhdyttyä hommiin. Olisikohan tätä hommaa kohta jo vuosi suunniteltu tehtäväksi. Lopulta ompelu-urakkaan meni kaikkineen ehkä 1-2h, joten eihän tämä mikään järin suuri työ ollut mutta toimeen ryhtyminen tuntui olevan ylivoimaista.

Päällinen on ollut muutamia päiviä käytössä ja osoittautunut ainakin edeltäjäänsä huomattavasti paremmaksi vaihtoehdoksi. Olisin voinut ommella päällisen vielä vähän napakammaksi, niin ryppyjä ei tulisi istuessa niin paljon mutta muuten ihan passeli päällinen. Pidempi käyttö osoittaa sitten kuinka kestävän ja toimivan verholukankaan olen onnistunut opiskeluaikana toteuttamaan.

Olkkarin uusi senkki

Olen katsellut olkkariimme uutta sohvapöytäratkaisua ja samalla olen katsellut myös muitakin huonekaluja, kuten aiemmin kirjoittelin. Kun tori.fi sivuilla tuli vastaan vanha senkki, oli se menoa. Meidän joululahjarahat vaihtoivat omistajaa, kun senkki oli saatava. Onneksi olin senkin kanssa nopea, sillä ottajia olisi ollut kuulemma kymmenen muutakin.

Senkki tuntuu siltä, että se olisi aina ollut olohuoneessamme. Toki seinä tuntuu nyt paljon tummemmalta, kun valkoisen lipaston kanssa mutta en ole katunut vaihdosta hetkeäkään. Olin tosin suunnitellut maalaavani senkin harmaan tai taupen sävyllä mutta mieheni ilmoitti, ettei haluaisi senkkiä maalattavan. Toistaiseksi mennään siis ilman maaleja. Nyt olen kyllä sitä mieltä, että olohuoneen väritys on vähän tasapaksu kun sekä arkkupöytä että senkki ovat lähes saman sävyiset. Jotain vaihtelua kyllä kaivattaisiin tähän saman puunsävyjen massaan.

 

Koska senkki on vähän isompi kuin edeltäjänsä, liikkumatilaa olkkarissa on entistä vähemmän ja mittasuhteet olkkarissa ovat vähän pielessä. Nyt olisikin tärkeää löytää jokin ratkaisu olkkarin, joka ei olisi puun värinen ja olisi selvästi pienempi kuin nykyinen arkku. Uudelle sohvapöydälle olisi siis tilaus.

Mutta yritän olla tämän kanssa nyt kärsivällinen, koska mikään väliaikaisratkaisu ei nyt kiinnosta. Vähän turhan paljon on elämssä menty "heti tänne nyt" asenteella ja varsinki sisustuksen (ja vaatteiden) kanssa on kyllä menty useamman kerran pieleen. Sitten kun se oikea pöytä/arkku tai vastaava tulee vastaan, niin tartun kyllä tilaisuuteen. Ja nyt on hyvä aika kerätä rahaa myymällä ensin tuo vanha Ikean lipasto pois ja kenties muutakin ylimääräistä roipetta.

Vaihteeksi tyynyjä

Asuntomme on rakennettu 60-luvun lopulla. Tänne muuttaesa sisällä oli tehty remonttia niin, ettei alkuperäisistä materiaaleista ollut juurikaan mitään jäljellä, joten emme ole alkuperää juuri remonttia tehdessä miettineet. Oma sisustustyylini on muutenkin aika kaukana 60- ja 70-luvun muovimatoista, muovituoleista, voimakkaista väreistä ja kuoseista. Jotain alkuperäistä meillä kuitenkin vielä löytyy, kun eteisen väliovessa on alkuperäinen keltainen pullolasi. Muutamat asuntoon valitut valaisimet on myös tehty asunnon rakennusvuosi mielessä. Nyt olohuoneeseen tuli aavistuksen lisää 60-luvun henkeä tyynyjen muodossa.

Sohva kaipasi mielestäni jotain mielenkiintoa ja vaihtelua ja siksi valitsin uusiksi tyynynpäällisiksi Finlaysonin Taimi-tyynynpäälliset, jonka kuosi on suunniteltu vuonna 1961. Kuosi on pitsimäinen ja juuri sellainen, joka miellyttää omaa silmää. Väri on aika kaukana 60-luvusta mutta istuu meille vallan mainiosti. Hitunen siis lisää asunnon rakennusvuosikymmenen tunnelmaa kotiimme tekstiilin muodossa.

Taidan vielä pyöritellä noita olemassa olevia tyynyjä, koska kokonaisuus ei ihan vielä ole mielestäni valmis mutta näihin uusiin päällisiin olen kyllä tyytyväinen ja ne tuovat kivasti raikkautta nyt kun mennään kevättä kohti. Tuon lampaantaljan voisi kohta siirtääkiin talviteloille, niin saisin olkkarin ilmettä raikastettua vielä lisää. Ihana auringonpaiste paljastaa kyllä karusti myös sen, että siivotakin saisi ja erityisesti ikkunat kaipaavat pesua pimeän talven jälkeen.