Maalattu keittiö

Tässä pieni kurkkaus yhteen kesän maalausprojektiin. Tämä maalaus on ollut mielessä jo melkoisen tovin ja nyt pääsin vihdoin toteuttamaan sen. Poikien lomaillessa Itä-Suomessa meidän keittiön seinät saivat vaaleanharmaan sävyn. Täysvalkoinen keittiö on tuntunut kolkolta ja halusin sinne vähän kotoisamman tunnelman. Ero valkoisiin seiniin ei ole suuri ja jos ei katso valkoisen kaapin vieressä olevaan seinään, näyttää sävy jostain kulmasta jopa ihan valkoiselta. Mutta sävy taittaa juuri sopivasti harmaaseen, jotta se tuo keittiöön hieman pehmeyttä.

Kuvat otin vielä, kun maalaus oli hieman kesken. Maalasin suurimman osan keittiöstä poikien lomaillessa mutta muutaman isomman kaapin siirtämiseen tarvitsen vielä miehen apua. Viikko lomaa jäljellä, joten tällä viikolla pitäisi vielä löytää sopiva rako hommaan loppuun saattamiseen.

Nyt taitaa olla perheen maalausprojektit hetkeksi pulkassa. Syksystä on tulossa kiireinen ja työntäyteinen, joten maalaukset saavat nyt toistaiseksi jäädä. Mutta vielä on hieman hommaa, että saan tämän projektin saatettua loppuun asti ennen kiireisen syksyn alkua.

Lipaston siirtoa ja lupiineita.

Kun on tarpeeksi kiire ja väsynyt voi valmis postaus näköjään unohtua pyörimään yli kuukaudeksi ilman, että sen muistaa julkaista. Seuraavaksi siis jo alkukesästä toteutuneesta huonekaluvalssista juttua.

Koronan aiheuttama etätyöskentely ja runsas kotona olo laukaisi pitkästä aikaa kesän alussa sisustusvimman ja sen seurauksena on täällä huonekalut vaihtaneet paikkaa ja maalisuti heilunut urakalla. Tässä vihdoin pikku kurkkaus sille, mitä alkukesällä tapahtui lipastolle, joka ennen sijaitsi olkkarissa sohvaa vastapäätä.

Ruokapöydän suunnan vaihdolle oli siis syynä se, että lipastolle piti löytää uusi paikka. Tuo lipasto on niin mahtava löytö, etten halunnut missään nimessä luopua siitä ja siksi sille piti löytää uusi paikka. Monen pyörittelyn jälkeen totesin, ettei meiltä oikein muutakaan paikkaa löydy. Ensin vaihtoi siis ruokapöytä paikkaa. Kun olimme tovin sulatelleet tätä muutosta, roudasin lipaston pahvilaatikoiden avulla tuonne ruokapöydän taakse.

Lipasto sai sisäänsä pojan kaikki pelit ja askartelutarvikkeet sillä lastenhuoneessa oli tarvetta kaappitilalle. Käytännössä pelejä ja askarteluja tehdään aina keittiön pöydän äärellä, joten ne oli järkevää sijoittaa lähelle pöytää.

Olkkarissakin on siis tapahtunut muutoksia mutta se projekti on vielä sen verran keskeneräinen, ettei taida olla kuvauskelpoinen. Katsotaan saadaanko apuja tuon projektin loppuun viemiselle. Omat taidot riittivät tiettyyn pisteeseen ja seuraavaan vaiheeseen tarvitaankin jo ammattimaista apua. Voi olla, että kuvaan teille jossain kohtaa miltä projekti tällä hetkellä näyttää. Nyt nimittäin näyttää siltä, että tällä versiolla mennään hetki ennen kuin päästään eteenpäin.

Mutta projekteja on tälle kesälle siis riittänyt ehkä vähän liikaakin. Alkukesällä saamamme uutiset pistivät vauhtia kaikkiin sisustussuunnitelmiin ja valmista piti saada tehtyä nopeasti. Vielä, kun saataisiin tuota olkkarin projektia vähän edistettyä, niin suurempiin sisustusprojekteihin on tulossa taukoa. Meillä on vähän toisenlaista ohjelmaa tiedossa syksylle ja mihinkään suurempaan sisustusprojektiin ei ole aikaa. Mutta yritän saada kuvattua vielä kaikki kesän aikana tehdyt projektit ennen kuin työt kutsuvat ja syksyn kiireet alkavat.

Lomalla

Monta viikkoa on mennyt ja blogi on jäänyt päivittämättä: Ei mitenkään suunniteltu tauko, vaan monen sattuman summa. Kamera teki juhannuksena tepposet ja kadotti kaikki juhannuksen aikaan otetut kuvat. Juhannustunnelmat jäivät sen myötä jakamatta. Sitten pojat lähtivätkin loman viettoon Itä-Suomeen ja itse aloitin tuplatyövuorot. Ensin tein normaalin työpäivän ja sen jälkeen täällä on maalisuti heilunut ja sekä keittiö, että eteiskäytävä sai uuden ilmeen. Energiaa ei paljon muuhun sitten riittänytkään. Kun oma loma alkoi olin sen verran uupunut kaikesta työstä, että ihan pelkkä lomailu riitti ja tietokone pysyi koko ensimmäisen viikon kiinni.

Ekalla lomaviikolla suuntasin poikien luo Parikkalaan ja viikko kului ihanan rauhallisesti. Kävin lenkkeilemässä päivittäin, pojat uivat (itse en tarjennut siinä kylmyydessä), kerättiin ja laitettiin mansikoita, nähtiin sukulaisia ja kavereita ja joka kesäiseen tapaan luin kaksi kirjaa. Toinen keväällä ostetuista kirjoista kolahti ja kosketti sivuamalla omaa elämää useammassakin kohtaa mutta toinen ei sitten oikein uponnut.

Toinen lomaviikko ei sujunut ihan suunnitellusti ja siihen sisältyy muun muassa yksi koronatestaus: se kertonee riittävästi. Tulos oli onneksi negatiivinen ja päästään jatkamaan lomailua suunnitellusti. Tänään me suunnataan siskon perheen kanssa Puuhamaahan. Mies on töissä ja me ajetaan pojan kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan pitkä matka. Kesän jännittävin hetki taitaa olla tuo ajomatka.

Täällä siis kaikki hyvin ja lomafiiliksillä ollaan. Isoja muutoksia tiedossa meidän syksyyn mutta lomaillaan nyt ensin ja nautitaan kesästä. Lomaa vielä puolet jäljellä sääkin lämpeni sopivasti viikonlopulle. Tänään serkukset pääsevät pitkästä aikaa viettämään kokonaisen päivän yhdessä. Kiva päivä tiedossa. Aurinkoista viikonloppua teillekin.

Uusi suloinen pupu lastenhuoneessa

Olkkari alkaa olla jo asteen paremmassa kunnossa. Aloitin viikonloppuna jopa kunnon siivouksen, kun tila alkaa pikkuhiljaa olla taas asuttavassa kunnossa. Seuraavana projektina olisikin sitten kunnon siivous myös muualla asunnossa ja siihen lukeutuu myös tämä lastenhuone. Mutta ihan juhannukseksi ei taida siivoukset toteutua. Käytetään aika nyt ihanista ilmoista nauttimiseen ennemmin kuin siivoamiseen. Suomen kesästä kun ei koskaan tiedä milloin ilmat viilenevät.

Pienesti olen kevään aikana ehtinyt päivitellä pojan huonetta. Rouva "wannabe" viherpeukalo pikkuhiljaa levittelee viherkasveja ympäri kotia. Tällä kertaa sellaiset ovat ilmestyneet juniorin huoneeseen. Teoriassa yritän välttää kaikkea turhaa ja ostaa vain käytännöllisiä mutta sitten näen jotain vastustamatonta, kuten tämä suloinen pupu ja kaikki teoriat unohtuvat. Mutta toisaalta, voiko kukkaruukku olla muuta kuin tarpeellinen.. (haha ainakin keksin aina tooosi hyvän selityksen)

Lattia täällä huoneessa on sitten kaikkea muuta kuin kuvattavassa kunnossa. Täällä on meneillään melkoinen lego projekti ja niitä löytyykin nyt sitten ihan joka nurkasta. Tulevaan siivousprokkiksen tarkoituksena olisi myös keksiä legokaaokselle jokin ratkaisu. Vielä ei ole kyllä aavistustakaan miten sen ratkaisin. Mutta jotain on pakko keksiä koska tällä hetkellä tilanne ei toimi alkuunkaan. Legot vaatisivat melkein oman huoneen. Mutta koska ylimääräistä huonetta ei tähän tarkoitukseen löydy, niin täytynee tyytyä pienempään ratkaisuun. Katsotaan mitä keksin vai keksinkö yhtään mitään..

Kukilla ajatukset pois kaaoksesta

Ihania kesäpäiviä takana. Paljon mieluummin kiertelisin keräämässä tuota ihanaa kukkamerta kotiin tuoksuteltavaksi ja ihailtavaksi kuin tietokoneella töitä. Onneksi olen voinut osittain tehdä töitä myös terassilla, mikä on vähän helpottanut oloa. Sisällä on ollut aikamoinen kaaos ja osa hyvistä illoista on mennyt kaaoksen taltuttamisessa eikä ollenkaan tarpeeksi kukkien keräämisessä. Normaalin kaaoksen lisäksi on olohuoneessa ollut projekti poikineen meneillään ja sen vuoksi kaaos on ollutkin vielä astetta pahempaa kuin normaalisti. Mutta kaikki kaaos tähtää järkevämpään ja toimivampaan olohuoneeseen. Tavarat alkavatkin pikkuhiljaa löytää jo oman paikkansa, vaikka kaikki on vielä hyvinkin vaiheessa.

Paras tapa unohtaa muu kaos on täyttää kukilla se kohta olkkarista, joka ei ole sillä hetkellä ihan niin kamalassa kunnossa. Vitsit miten paljon kauniita kukkia onkaan tällä hetkellä luonto pullollaan. Yhdistelin vanhan kimpun vielä hyviä osia, pariin uuteen pioniin sekä kävelylenkillä poimittuihin luonnonkukkiin. Kun kaaos tarpeeksi ahdistaa, on edes jotain mitä katsella ja ihailla.

Maalasin olkkarissa seinät lähemmäs tapetin sävyä ja kokonaisuus on nyt huomattavasti parempi. Sama sävymaailma nyt myös tiiliseinällä tekee olohuoneesta enemmän kokonaisuuden ja olen tästä maalauksesta ihan super tyytyväinen. Mutta koska projekti jatkuu edelleen, on uusille kukkakimpuille todellakin tarvetta. Osittain saan kaaoksen taltutettua ehkä ensi viikonloppuna. Valmista ei tule, ennen kuin saadaan muutoksen loppuosaan vähän ammattimaisempaa apua mutta esittelen puolivalmiin tekeleen teille heti, kun ollaan siinä pisteessä.

Ihanaa aurinkoista torstaita. Täällä vielä pieni maalaushetki tiedossa ja sitten suuntaan vaihteeksi puutarhaan kitkemishommiin. Tai ehkä kuitenkin sinne lenkille keräämään kukkia, houkuttaisi hieman enemmän..

Makramee seinävaate

Makramee seinävaatteet ovat olleet jo melkoisen tovin pinnalla. Oikeastaan sen verran kauan, että taitavat olla jo vähän mennyt juttu. Kuten monta kertaa ennenkin, niin olen aika hidas syttymään uusille jutuille. Seinävaatteet ovat olleet kivan näköisiä mutta en ole ollut kiinnostunut itse sellaista tekemään. Sitten vastaan tuli Instagramissa makramee verho, joka jäi mieleen ja siitä se ajatus pikkuhiljaa kypsyi.

Etsin paljon eri makramee malleja. Alkuperäinen verho muutti montaa kertaa matkalla muotoaan mutta lopulta päädyin kuitenkin siihen, että yksinkertainen on kaunistaja alkuperäinen malli kaikkein paras. Mutta verhoja selatessa tuli vastaan myös useita seinävaatteiden malleja ja pitihän sitten sellaistakin päästä testaamaan.

Jälki ei ole vielä ihan priima ja vaatii harjoittelua. Makrameen teko on kuitenkin siitä kiva laji, että valmista tulee suhteellisen nopeasti. Tällaisen pienen työn tekee helposti yhdessä illassa. Tasaisen jäljen teko vaatinee kuitenkin vielä vähän lisää harjoittelua.

Tämä työ etsii vielä vähän paikkaansa. Alun perin olin suunnitellut laittavani seinävaatteen makuuhuoneeseen mutta tehdessäni sitä takan luona totesin sen toimivan myös siinä. Tapettiseinälläkin työ näytti yllättävän kivalle ja jopa vierashuoneesta löytyi seinävaatteelle sopiva paikka. Täytyy vielä pohtia lopullista sijoitusta mutta tällä hetkellä olen kallistumassa alkuperäiseen suunnitelmaan ja makkariin.

Eteisen uusi ilme

Astetta rankempi alkuviikko takana. Olin pitkästä aikaa toimistolla käymässä, kun mies oli vapaalla pojan kanssa. Maanantai venyi ja matkoineen olin lähes 14h pois kotoa. Tiistaina vielä toinen pitkä päivä takana ja eilen tuntuikin sitten yllättävän hyvältä jälleen etäillä. Vaikka etätyössä on omat raskaat puolet pojan ollessa kotona, niin jo kahden tunnin työmatkojen säästäminen näkyy lisääntyneenä vapaa-aikana sekä omassa jaksamisessa. En ole ollut aiemmin ollenkaan etätyön suuri kannattaja mutta jotain on tässä matkan varrella näemmä oppinut. Vaikka toimistollakin oli todella kiva käydä ja ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun nähdä työkavereita.

Alkuvuosi meni tosiaan pitkälti työn merkeissä, joka ajoittain jopa uuvutti mutta kevään aikana etätyö on tuonut lisäaikaa ja sisustusinto onkin palannut oikein urakalla. Eteinen saikin pienen päivityksen, kun sain vihdoin pitkän suunnittelun jälkeen maalattua seinät. Elämisen jäljet näkyivät jo seinissä ja oli muutenkin aika päivittää eteisen ilmettä.

 

Samalla, kun seinän väri vaihtui, ostimme eteiseen peilin. Yksinkertainen ratkaisu eteisen avartamiseksi oli yllättävä vaikea keksiä. Nyt saatiin illuusio asteen suuremmasta eteisestä. Peilillä on yllättävän suuri vaikutus.

Saatiin eteinen parempaan kuosiin ja pitkään suunnitteilla ollut projekti tehtyä. Tosin tämä projekti tosiaan vähän sitten kasvoi matkan varrella suuremmaksi. Mutta onpahan taas puuhasteltavaa kesälle, kun toteuttelen suunnitelmia todeksi.