Olen kahtena syksynä istutellut kevättä ajatellen sipulikukkia etupihallemme. Rakastan kevättä ja on ihanaa, kun ensimmäiset sipulikukat alkavat kukkia harmaassa keväässä ja ovat ensimmäinen lupaus lämmöstä ja vihreästä kesästä. Ensimmäisenä vuonna istutuin valkoisia krookuksia, vaaleanpunaisia tulppaaneja ja lumikelloja. Krookukset kukkivat ihanasti mutta niiden kiusana on pihan rusakko, joka tykkää popsia niitä. Vaaleanpunaiset tulppaanit olivat tummempia kuin toivoin (odotin ihania hempeän vaaleanpunaisia kukkia mutta ne muuttuivatkin koko ajan tummemmiksi ja tummemmiksi, lähes fuksian värisiksi). Lumikellot lähtivät huonosti alulle mutta toivoin, että ne lisääntyisivät itsestään seuraavaksi vuodeksi.
Viime syksynä ostin lisää valkosia krookuksia ja ajattelin, että nyt niitä ei enää tarvitsisi ostaa lisää. Olen laittanut krookukset samalle alueelle kuin pensasmustikat ja niitä on istutettu lähemmäs sata sipulia. Krookuksen lajikkeena on Prins Claus ja siinä on pieni vivahde violettia, joka mielestäni sopi hyvin pensasmustikoiden kanssa, vaikka en olekaan yhtään violetin värin ystävä. Kevätmessujen jälkeen olen muuttanut mieleni ja taitaa käydä niin, että lisää krookuksia menee rutkasti tilaukseen ensi sykylle. Haluan alueelle lisää kokonaan valkoisia krookuksia ja niiden seuraksi valkoisia helmililjoja. Vaikka syksyllä tuntui sipuleita istuttaessa, että keväällä kukkia nosee runsain mitoin, niin nyt olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei tämä riitä alkuunkaan.
Luin jostain, että rusakot eivät pidä kahvin tuoksusta, joten ensi keväänä taidan ripotella kahvia krookusten ympärille karkoittamaan jänöjussit. Toisena vaihtoehtona on aidata pensasmustikoiden alue mutta sitä varten pitäisi keksiä/löytää kaunis aita, jolla aitauksen saisi toteutettua tyylikkäästi. Voi siis hyvin olla, että kahvi teoria menee kokeiluun, ennen kuin saadaan aitaidea toteutettua. Krookukset maistuivat siis tänäkin vuonna rusakolle, joka kävi popsimassa yhdeltä alueelta kukat kolme kertaa.
Viime syksynä istutin todella paljon valkoisia ja vaaleanpunaisia tulppaanin sipuleita lisää puutarhaani. Olisikohan sipuleita nyt reilut parisataa. Tulppaaneiden sipulit on ripoteltu ympäriinsä etupihallemme. Rusakko oli käynyt maistamassa myös tulppaaneiden lehtiä mutta ilmeisesti maku ei ollut miellyttänyt kun vain pari lehteä oli joutunut maistelun kohteeksi. Samoin kuin krookusten kohdalla, olin viime syksynä varma, että nyt saa tulppaaneiden osto hetkeksi riittää mutta katsotaan muuttuuko mieli, kun ne puhkeavat kukkaan. Tällä hetkellä näyttää, että tulppaaneita kyllä lehtien perusteella on tulossa aika runsaasti ympäri puutarhaa. Olen ostanut vain kerrattuja tulppaaneita, jotka ovat mielestäni mielettömän kauniita. Vielä saa tovin odotella, onko viime syksyn ostot osuneet oikeaan. Erityisesti jännitän tulppaaneiden vaaleanpunaista väriä. Ostin uutta lajiketta (jota en kuollaksenikaan nyt muista, mikä se oli) ja toivon että tämä lajike olisi vuotta aiemmin ostettua lajiketta selvästi vaaleampi. Pidän todella hailakasta vaaleanpunaisen sävystä kukissa mutta en tykkää oikeastaan yhtän pinkin sävystä eli mitä pastellisempi sen parempi. Tosin nyt on alkanut mietityttämään, olisiko sittenkin pitänyt pitäytyä vain valkoisissa tulppaaneissa.
Istutin viime syksynä lisää myös lumikelloja mutta tilanne ei ole yhtään parempi kuin vuotta aiemmin. Vain muutama lumikello on noussut kukkimaan, eikä aiemmin istutetuistakaan tainnut nousta kuin neljä kukkaa (istutin ainakin 20 sipulia ensimmäisenä kesänä). Ilmeisesti etupihan savinen maa ei ole lumikelloille kovin otollinen kasvupaikkaa ja täytynee alkaa miettiä niiden tilalle jotain muita sipulikukkia. Harmi, sillä lempparikukkani krookuksen jälkeen lumikello tulee ehdottomana kakkosena. Näin äkkiseltään on vaikea keksiä sille korvaajaa ainakaan kovin helposti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti